Sotarikokset Ukrainassa: siviilien kauhuna – droonit

Uutiset droonien valmistuksen voimakkaasta kasvusta, ja lentoaseen tehokkuudesta ovat olleet puheenaiheena koko sodan ajan. Venäjällä propaganda esittelee tehtaita, joissa valmistuu Iranissa alun perin kehitettyjä aseita.

Ukrainassa presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi 24. kesäkuuta, että Venäjä on laukaissut noin 28 000 Shahed-tyyppistä lennokkia vuodesta 2022 lähtien. Näistä noin 10 prosenttia on ammuttu kuukauden aikana.

Uuttakin kerrottavaa löydetään jatkuvasti.

Ukrainalaiset paljastivat videollaan Venäjän diktaattorin turvamiesten kantavan mukanaan ilmatorjuntaan kehitettyä droonia. Tällainen laite kuvattiin Punaiselle torilla, jossa paikalla oli Voiton päivänä myös Putin.

Dožd-kanavan haastattelema sotilasasiantuntija pitää kolme kilometriä kantavan ”taskudroonin” käyttöä huolestuttavana merkkinä.

Aleksandr Kovalenkon mukaan ase viittaa siihen, että ”Venäjän pääkaupungissa, joka on aina luokiteltu maailman parhaiten suojatuksi ilmatorjunnan osalta, turvaudutaan äärimmäisiin toimiin.”

Asiantuntija näkee tämän osoituksena paniikista ja epävarmuudesta Venäjän omaan teknologiaan. ”Yolka” on erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmä, joka toimii kun kaikki muut puolustusjärjestelmät ovat epäonnistuneet.

Sota ei säästä ketään

Saksalaismedian, Deutsche Wellen (DW) tietojen mukaan Venäjä on merkittävästi laajentanut droonituotantoaan Ukrainan sodan aikana ja pakottaa muut toimimaan.

Droonien käytön yleistymiseen liittyy useita vakavia huolenaiheita, mukaan lukien sotarikokset ja kansainvälisen oikeuden rikkomukset.

Taivaalta yllättävä vihollinen on tappava laite. Myös siviilien on suojauduttava niin kuin parhaaksi katsovat. Vaikka erilaisten verkkojen alle, kuten DW:n kirjeenvaihtaja näyttää.

Verkko häiritsee droonia, mutta koituu myös viattomien sivullisten – lintujen – kohtaloksi.

Venäjä liukuu selkeästi kansainvälisen oikeuden ulkopuolelle

Droonien käyttö Ukrainassa on paljastanut sodankäynnin synkän kehityssuunnan, jossa siviiliväestö on tullut systemaattisen terrorin kohteeksi.

YK:n ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan lyhyen kantaman droonihyökkäykset tappoivat ainakin 395 siviiliä ja haavoittivat 2,635 helmikuun 2022 ja huhtikuun 2025 välisenä aikana.

Venäjän drooniteollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, ja tuotanto on levinnyt eri puolille maata. Venäjä valmistaa kuukausittain noin 50,000 kuituohjattua droonia, ja suunnitelmissa on ollut tuotannon entisestään kasvattaminen.

Venäjän käyttämät droonit, erityisesti Iranista hankitut Shahed-tyyppiset itsemurhadronit (kuten Geran-1 ja Geran-2), sekä kotimaiset Lancet-taisteludronit, ovat olleet keskeisessä osassa Ukrainan sodassa.

 

Jelabugassa, Tatarstanissa, sijaitsevalla tehtaalla drooneja saadaan aikaan jopa 1 000 kappaletta työvuoroa kohden. The Insiderin mukaan drooneja valmistetaan 30 000–50 000 kappaletta vuodessa. Tämä määrä drooneja vaatii noin kuusi miljoonaa kilometriä valokuitua, mikä kertoo tuotannon mittavuudesta.

Kuukausittain 50 000 droonia – mistä osat tulevat?

Drooniteollisuuden laajeneminen on kansainvälistä ja teknologian myyminen on liiketoimintaa, jonka rajoituksiin on herätty vasta asteittain.

YLE kertoi huhtikuussa, että suomalaisen Nextrom Oy:n toimittama kuitutehdas on ollut keskeisessä roolissa Venäjän droonituotannossa. Tehdas sai varaosansa Suomesta, Saksasta ja Japanista aina sodan alkuun saakka, jolloin niitä alettiin toimittaa Kiinasta.

Vuoden alkupuolella YLEn uutisessa mainittiin Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIAn tietoihin perustuen, että Suomessa on yli kymmenen puolustusalan yritystä, jotka tekevät yhteistyötä suoraan ukrainalaisten yritysten kanssa.

[Reutersin artikkelissa selostetaan juurta jaksain ja kansanomaisesti droonien käyttöä sotilastarkoituksiin. ]

Droonien käyttö sotarikoksiin Ukrainassa

Sodassa väitteet täsmäaseiden käytöstä osoittautuvat säännöllisesti valheellisiksi. Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan drooneja on käytetty systemaattisesti siviili-infrastruktuurin tuhoamiseen.

Yksi tavoitteista on selkeästi terrorisoida ukrainalaista väestöä ja murtaa heidän vastustuskykynsä. Kesäkuussa Kiovassa kuoli 30 ihmistä ja 172 muuta loukkaantui yhdeksän tuntia kestäneen hyökkäyksen aikana.

Iskut Odessaan heinäkuussa herättivät Yhdysvaltojen johtajan Donald Trumpin, joka oli aiemmin nähnyt itsensä välittäjänä. Tämä ilmoitti olevansa pettynyt Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

”Putin heittää meille paljon paskaa”, Trump sanoi. ”Hän on koko ajan hyvin mukava, mutta se osoittautuu merkityksettömäksi.”

Hyökkäykset asuinrakennuksia, kouluja ja sairaaloita vastaan rikkovat räikeästi Geneven sopimuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Erityisen järkyttävää on ”ihmissafari”-ilmiö, jossa venäläissotilaat käyttävät drooneja siviilejä vastaan ja kuvaavat hyökkäyksiä sosiaalisessa mediassa levitettäväksi. Droonihyökkäysten kohteiksi ovat joutuneet työmatkalaiset ja puistoissa leikkivät lapset.

Human Rights Watch raportoi, että venäläiset droonien käyttäjät ”metsästävät” siviilejä Hersonin alueella käyttäen kaupallisia drooneja, joissa on korkearesoluutioiset kamera.

Hersonissa hyökkäysten on todettu olleen laajoja ja järjestelmälliset suunniteltuja.

Myös umpimähkäiset hyökkäykset siviilejä vastaan ovat selkeästi sotarikoksia.

Lasten hyväksikäyttö droonituotannossa

Erityisen vakava ulottuvuus Venäjän droonituotannossa on alaikäisten osallistuminen droonien valmistukseen ja käyttöön.

Droonituotantoon nuoria houkutellaan mukaan kilpailuilla ja palkkioilla.

Kehitys rikkoo räikeästi lasten oikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.

Venäjän toiminta ei ole ainutlaatuista

Iranissa 15-vuotiaita poikia on käytetty Shahed-droonien kokoamiseen, ja Huthit Jemenissä kouluttavat lapsia tiedusteludronejen käyttöön. Tämä asettaa Venäjän samaan kategoriaan niiden maiden kanssa, joita kansainvälinen yhteisö pitää terroristisin keinoin toimivina.

Eikä sitäkään pidä unohtaa, että historian valossa lapsityövoiman käyttö ei ole maailmalle vierasta.

Kansainvälinen tuomitseminen ja vasteet

Kansainvälinen yhteisö on jo reagoinut Venäjän toimintaan monin tavoin. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on aloittanut tutkintoja Venäjän droonihyökkäyksistä, ja YK on dokumentoinut sotarikoksia.

Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet pakotteita Venäjän drooniteollisuudelle.

Eettiset kysymykset Suomessa

Teknologian kehittyessä nousee kysymyksiä siitä, miten yhteiskunta suhtautuu tehostamiseen ja mitkä ovat asevoimien velvollisuudet.

Sotilasteknologiaa koskeva eettinen keskustelu on painottunut erityisesti niihin maihin, joissa on resursseja teknologian kehittämiseen.

Suomessa kehittyvän sotilasteknologian eettiset kysymykset ovat nousseet keskusteluun erityisesti autonomisten asejärjestelmien, sotilaan toimintakyvyn tehostamisen ja tekoälyn käytön osalta.

Valmistajien on tunnistettava, että taloudellisen edun ja sotilaallisen kyvyn saavuttamisen luoma paine voi johtaa eettisten näkökohtien sivuuttamiseen. Suomen Puolustusvoimissa eettinen toimintakyky ymmärretään osaksi sotilaan kokonaisvaltaista toimintakykyä.

Todisteita kunnioitettava ilman keinotekoista tasapuolisuutta

Toisin kuin Venäjää, Ukrainaa kohtaan ei ole esitetty vastaavia sotarikossyytöksiä droonien käytön osalta.

Objektiivisuus edellyttää todistusaineiston kunnioittamista, ei keinotekoista tasapuolisuutta.

Tämä ei tarkoita, että sota olisi yksiselitteinen, mutta dokumentoidut todisteet droonien käytöstä siviilejä vastaan kohdistuvat ensisijaisesti Venäjään.

YK:n ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen raportit ovat yksimielisiä siitä, että Venäjän droonien käyttö rikkoo kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja täyttää sotarikoksen tunnusmerkit.

Erityisen haastavaa on tasapainottelu yksilön itsemääräämisoikeuden ja yhteiskunnan turvallisuustarpeiden välillä.

Kansainvälisesti pelkkä asevarusteluun keskittyminen ei riitä – tarvitaan myös diplomatiaa, oikeudellisia toimia ja ennen kaikkea sitoutumista lasten oikeuksien suojelemiseen kaikkialla maailmassa.

Vaikka turvallisuutta korostava politiikka hallitsee yleistä keskustelua, on muistettava sännöllisesti nostaa esiin se, ettei tulevaisuuden sotateknologia saa johtaa lasten hyväksikäytön laajenemiseen ja ihmisoikeusrikkomuksien jatkumiseen.

 

Jatka lukemista