Neljä merkittävää mediaa – BBC:n venäjänkielinen palvelu, moskovalainen talouslehti Vedomosti, The Moscow Times ja uutiskanava Dožd – piirtävät saman kuvan: Yhdysvaltain presidentin ulkopolitiikka poukkoilee holtittomasti.
Venäjän propagandan mukaan huhut Yhdysvaltain sisäisistä ristiriidoista on kuitenkin hylättävä alkuunsa.
Päivän kohun ytimessä oli yksi nimi: Trumpin neuvottelija Steve Witkoff, joka näyttäytyy Kremlin etujen ajajana.
Kohu syntyi yöllä – Bloombergin paljastus ravistelee uutishuoneita
Bloombergin paljastus vuotaneista äänitteistä ja viesteistä – keskusteluista Putinin ulkopoliittisen neuvonantajan Juri Ušakovin, Witkoffin ja Kirill Dmitrijevin välillä – toi uutishuoneisiin uuden kulman Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvotteluihin. Vuotaneen keskustelun mukaan Dmitriev olisi ehdottanut, että Venäjän rauhansuunnitelma Ukrainalle toimitetaan Witkoffille, jotta Yhdysvallat voisivat esittää sen omanaan.
Julkisuuteen vuodettu ja Venäjä-mieliseksi kritisoitu 28-kohtainen ”rauhansuunnitelma” on ollut jo monena. mutta tässä näytelmässä ”suunnitelma” ei tarkoita virallista dokumenttia vaan joustavia neuvotteluvälineitä, joita käytetään tarvittaessa ja heitetään pois, kun niitä ei enää tarvita.
Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen arvioi YLEn A-studiossa, että puhelu ja venäläisten laatima lista ovat aitoja. Niihin kirjatut tavoitteet ovat olleet Kremlin agendalla jo pitkään. Todennäköistä on, ettei Trump puhu vastoin parempaa tietoaan vaan esittelee neuvottelutaktiikkaansa.
Joka tapauksessa keskiviikkona vahvistui se, mitä moni epäili: Yhdysvaltain nimissä aluksi esitelty suunnitelma on syntynyt Moskovassa, ja Trumpin erityislähettiläs toimii Kremlin äänitorvena.
Venäjän kanavan 60-minuuttia ohjelmassa Trump sai kertoa muuttumattoman kantansa siihen, miksi Ukrainan kanssa olisi parasta tehdä sopimus nyt. Venäjä on Trumpin mukaan saamassa sotilaallista etu. Ukraina menettää joka tapauksessa lisää alueita muutaman kuukauden kuluessa. Hän kannustaa neuvottelemaan ratkaisua nyt, jotta vältyttäisiin uusilta uhreilta.
Trump kuvailee lähestymistapaansa molempien osapuolten painostamiseksi kompromissiin ja esittää sen tavanomaisena neuvotteluna eikä venäläismyönteisenä puolueellisuutena.
Floridaan lentävä presidentti perustelee näkemystään kertomalla Ukrainan olevan pienempi maa, jolla on ”paljon vähemmän väkeä” ja joka on jo ”menettänyt paljon ihmisiä”. Sodan jatkaminen johtaisi vain suurempiin tappioihin.
Venäjä propaganda vähättelee vuotoja teknisenä ongelmana ja korostaa, että neuvotteluita yritetään sabotoida ulkopuolelta. Huhut Yhdysvaltain sisäisistä ristiriidoista hylätään vahvasti, ja toivon siemeng näkyy myös ulkopuolisen toimijan Recep Tayyip Erdoğanin rauhantyössä. Juontaja mainitsee, että Natossakin ”terveet poliittiset voimat” jo aktivoituvat.
Mitä vuoto oikeasti kertoo – ja mitä se ei kerro
Päivän uutisen ydin ei ole vuodoissa paljastuneessa, vaan siinä, miten näytelmää puretaan julkisuudessa. Yksi asia on varma: neuvottelijoita kuuntelee aina joku – usein Venäjän oma FSB.
Doždin iltalähetyksessä, Re-Russia tutkimuskeskuksen vetäjä Kirill Rogov totesi, että vuoto ei muuttanut asetelmaa: Trump tasapainoilee “suuren diilin” kannattajien ja Venäjän pidättelyä ajavien välillä.
Rogovin mielestä tallenteilla ei ole juurikaan poliittista painoa, vaikka ne näyttävät paljastavan, miten neuvottelut oikeastaan toimivat. Mutta tallenteet näyttävät prosessin likaisen puolen – kuka puhuu kenen kanssa ja keiden intresseistä – totuutta ne eivät muuta. Trump on kahden eri linjan välissä. Toisaalla ovat ne, jotka haluavat nopean sovinnon. Toisaalla perinteisemmät – Venäjän vastustajat, jotka eivät halua Ukraina antautuvan.
Doždin lähetyksessä siirretään Rogovin haastattattelun kautta huomio myös siihen, miten tallenteet päätyivät julkisuuteen ja miten materiaali päätyy Bloombergille? Ja miksi juuri nyt, kun Witkoff on menossa Moskovaan? Nämä kysymykset ovat Rogovin kannalta paljon kiinnostavampia kuin se, mitä tallenteilla kuuluu.
Myös 60-minuuttia -ohjelman juontaja Olga Skabajeva muistutti väitteistä Trumpin hallinnon sisäisistä erimielisyyksistä, erityisesti ulkoministeri Marco Rubion (jota kuvataan haukkamaiseksi) ja varapresidentti JD Vancen (jota kuvataan venäläismyönteiseksi) välillä. Molemmat ovat kuitenkin kiistäneet nämä väitteet.
Tallenteet eivät paljastaneet mitään uutta, vaan nostivat esiin kysymyksen: kuka kuunteli ja miksi?
Diplomatia ilman sääntöjä – ja ilman Ukrainaa
BBC:n venäjänkielinen palvelu rakensi uutisensa Reutersin ja Bloombergin tietojen pohjalta.
Se korosti, että epävirallinen hankepaperi syntyi Moskovassa ja päätyi Trumpin hallinnolle. Luonnos sisälsi Ukrainalle mahdottomia myönnytyksiä, mikä vahvisti epäilyt suunnitelman alkuperästä.
Tallenteella kuultu Dmitrijevin toteamus “meidän positiostamme” ja ehdotus amerikkalaisten omistajuudesta paperiin oli suora vahvistus: Ukrainan kohtaloa on haluttu neuvotella ilman Ukrainaa.
Vedomosti ja The Moscow Times: Kremlin vähättely
Vedomosti antoi äänen Kremlin yrityksille kääntää huomio tallenteiden sisällöstä niiden käyttötarkoitukseen. Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov väitti Yhdysvalloissa kuultuja vaatimuksia Witkoffin erottamisesta rauhanprosessin sabotoinniksi.
The Moscow Times puolestaan nosti esiin Ušakovin, joka ei kiistänyt nauhojen aitoutta, mutta valitti kuivasti: “Joku kuuntelee” – ei kuitenkaan Venäjän puolelta.
Keskustelussa Kommersant-lehden kanssa Ušakov kertoi olettavansa, että joku on kuunnellut hänen keskustelujaan WhatsApp-viestipalvelussa. Hänen mukaansa suljetuilla viestikanavilla käytävät keskustelut eivät juuri koskaan tule julkisuuteen, ellei toinen osapuoli järjestä sitä tarkoituksella.
Kuuntelu ei ole poikkeus, vaan järjestelmä
Doždin lähetyksessä tutkiva journalisti Andrei Soldatov muistutti, että epäiltyjen joukkoa ei voi rajata: venäläiset, ukrainalaiset, amerikkalaiset tai eurooppalaiset olisivat kaikki kyenneet operaatioon.
Silti hänen analyysissään painottui siihen tosiasiaan, että Venäjän omat organisaatiot, kuten FSB tallentavat systemaattisesti korkean tason puhelut.
Puhelinten ja verkkoliikenteen kuuntelu ei ole poikkeus, vaan lähtökohta. Avoimeksi jää, vuotiko joku julisuueen nousseen keskustelun poliittisista syistä vai karkasiko aineisto huolimattomuuden vuoksi.
Kremlin viesti: vähättely ja moralisointi
Neljän median tarinat paljastavat, että Kreml vähättelee julkisesti ja syyttää vuodoista sodan jatkumista haluavia.
Sisäpiirissä tiedetään, että omat palvelut tallentavat jokaisen sanan. Rogovin viileä analyysi, BBC:n kokonaiskuva, Vedomostin Kremlin-lausunnot ja The Moscow Timesin Ušakov-arviot muodostavat tarinan epävirallisesta diplomatiasta, johon Trump ja Putin luottavat – mutta joka on likaista ja hauraalla pohjalla.
En voi olla muistelematta Moskovaa yli 30 vuoden takaa: yhden uutispäivän kääntyessä loppuun kollega Martti Hosia totesi: ”joku vain töppäsi!” Monet “salaperäiset” kriisit eivät synny mestarillisista salajuonista. Ušakovin puhelut ja niiden vuotaminen muistuttavat tästä ikuisesta totuudesta.
Poliittisen myrskyn ytimessä ei aina ole valtiosalaisuus, vaan kiusallinen tosiasia: tiedustelu, salaiset neuvottelut ja arkinen huolimattomuus kietoutuvat toisiinsa – ja lopputuloksena syntyy uutisia, jotka eivät ole uusia, vaan kuvaavia tarinoita – muistilappuja historian kirjoittajille joskua aikanaan käyettäviksi.
