”Supolla piti kiirettä vuonna 1970. Vallankumousta tehtiin opiskelijapiireissä, yliopistoilla, työpaikoilla sekä politiikassa. Kriittistä massaa näissä ryhmissä oli jonkin verran, mutta vuonna 1970 vaarallisimmalta tuntui yksi mies: Neuvostoliiton uusi Suomen-suurlähettiläs Aleksei Beljakov.” Dosentti Ville Pernaan Pimeä vuosikymmen, Suomi 1968–1981 (Siltala, 2021. 321 s. ) kirjassa esitelty reilun vuosikymmenen mittainen ajanjakso käsittää myös oman poliittisen heräämiseni. Olen […]
Kategoria: Historia
Ylipäällikkö, Suomen marsalkka valmisteli vastavierailuaan Saksaan vuonna 1942. Päämajassa pohdittiin sopivaa lahjaa Adolf Hitlerille. ”Suoraan kysymykseen oli suotavaa vastata empimättä, joten [Kalle] Lehmus ehdotti harkittavaksi jotain puhtaasti suomalaista, kuten esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan maalaama taulu ’Paimenpoika Paanajärveltä’. Ehdotus miellytti ylipäällikköä, ja hän käski Lehmusta selvittämään taulun olinpaikan ja omistajan. Tämä osa tehtävää sujui helposti. Taulun omisti […]
Presidentti Koivisto oli ulkoministeriötä pidättyvämmällä kannalla. ”Ei ole meidän asiamme todeta Neuvostoliiton olevan elossa tai kuollut”, hän tokaisi pääministeri [Esko] Aholle. Koivisto ei halunnut Suomen puuttuvan itänaapurin sisäiseen tilanteeseen, jollaiseksi Venäjän tunnustaminen olisi voitu tulkita. ** Tutkija Juha-Matti Ritvanen (s. 1984) oli seitsemänvuotias, kun Neuvostoliitto hajosi. Sodan käynyt presidentti toimi nuoren pääministerin kanssa kokemukseensa nojautuen. […]
Venäjän rooli Neuvostoliiton kuristamisessa yllätti, ja mahdollinen kaaos pelotti, mutta toisaalta vallankumousta yrittäneiden sekoilu antoi tilaa niin uutisten tekijöille kuin kansalaisillekin.