Kategoriat
Sota

Konsulaatit

Suomen ja Saksan Venäjän konsulaattien kohtalot pohdituttavat kokeneita diplomaatteja.

Venäjän Maarianhaminan konsulaatin lakkauttamista on vaadittu vastatoimena päätökselle sulkea Suomen konsulaatteja Venäjällä.

Suomen entinen ulkoministeri, Erkki Tuomioja (sd.) kertoi YLEn ykkösaamussa Venäjän yllättyneen EU:n nopeasta ja koordinoidusta yhteisestä toiminnasta.

Venäjä ampuu itseään jalkaan. Maassa on henkinen hätätila, Tuomioja arvioi.

Entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen muistuttaa, että Ahvenanmaan konsulaatti ei liity alueen asemaan.

Venäjän yksipuoliset toimet konsulaattien sulkemiseksi ovat luoneet tilanteen, jossa on sopivaa päästä eroon epänormaaliudesta. Venäjä ei ole osapuoli vuoden 1921 sopimuksessa eikä sillä pitäisi olla tehtävää autonomisen alueen demilitarisoinnissa.

Tuomiojan mukaan konsulaatin sulkeminen olisi tyhmää. Sopimuksia ei pidä rikkoa. Somessa kirjoitetun perusteella voisi kuvitella, että konsulaatti on vakoilua varten.

Suomen ei pidä ampua itseään jalkaan, Tuomioja sanoo.

Himanen sanoo ymmärtävänsä Tuomiojaa. Käytännön seuraukset ovat vähäisiä, mutta kun tehtävät joskus palautuvat jonkinlaiseen normaaliin, on aloitettava alusta.

Reagoimatta jättäminen on väärä reaktio, Himanen painotti.

**

YLE 20230106 ”Nyt on aika sulkea Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatti, sanoo entinen suurlähettiläs”

”Sopimuksen mukaisesti Venäjällä on oikeus pitää Ahvenanmaalla konsulaattia, mikä sinänsä olisi vielä normaalia diplomatiaa.

Sopimukseen sisältyy kuitenkin poikkeuksellinen oikeus Venäjälle valvoa, että Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittamattomuutta koskevia sitoumuksia noudatetaan.

– Vakavampi tekijä on Venäjän sopimukseen perustuva oikeus valvoa eli harjoittaa tiedustelutoimintaa. Nyt kun Suomi on Natossa, se on hyvin kyseenalainen järjestely.

Suomelle sopimus ei vastavuoroisesti anna mitään.”

Kirjoittanut Jarmo Koponen

Jarmo Koponen on toimittaja. Kirjoituksissa painottuvat Venäjä, tiedonvälitys ja sananvapausasiat: Journalistien kehitysyhteistyöjärjestö Vikesin puheenjohtajana, Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen osaston sihteerinä ja Barents Pressin Suomen varapuheenjohtajana. Olen myös pitkäaikainen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuran hallituksen jäsen sekä Historioitsijat ilman rajoja yhdistyksen rivijäsen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *