Kremlin vastustajat uskovat, että Venäjän viranomaiset saattavat olla konserttitalon terrori-iskun takana, mikä voi ”kiristää ruuvia” Putinin ”vaalivoiton” jälkeen. Samaan aikaan odotetaan edelleen toista mobilisaatioaaltoa, ja kuolemanrangaistuksen palauttamista.
Joukkoampuminen Crocus City Hall -konserttitalossa Moskovan luoteisosassa Krasnogorskin alueella muutti päiväjärjestystä: Putin, Venäjän turvallisuuspalvelu, FSB ja propagandistit puhuvat ”ukrainalaisista jäljistä”. Z-patriootit arvostelevat Venäjän turvallisuusjoukkojen voimattomuutta.
Paradoksi on siinä, että Venäjä syyttää Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian olevan kauppakeskuksen joukkoampumisen takana, vaikka myöntää saaneensa läntisiltä toimijoilta varoituksen, jonka se näyttävästi hylkäsi.
Niinpä Vladimir Putinin (71 v.) tarina – ostettujen ja toisten sotaa käyvien islamistien hyökkäämisestä konserttiyleisön kimppuun – pysyy samana. Se on toistettunakin huono ja tökerö yritys kääntää Moskovan joukkoampuminen Ukrainan syyksi.
Venäjän johto ei kiistä ISIS-järjestön osuutta, mutta korostaa, että he ovat kiinnostuneita selvittämään iskujen tilaajan.
– Rajan toisella puolella nämä odottivat saavansa sankareiden kohtelun, sanoo Aleksandr Bortnikov (72 v.) Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n pitkäaikainen johtaja.
Maan turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev (72 v.) vastasi Putinin hovitoimittajan kysymykseen: ”ISIS vai Ukraina? Tietysti Ukraina.”
Terroristien isku konserttisaliin muutti kertaheitolla myös mielikuvan siitä, kuinka niin sanottu globaali etelä tukee Venäjää ja maat ovat sen liittolaisia. Globaali etelä viittaa kolonialismin jälkeisiin valtarakenteisiin, ei maantieteelliseen alueeseen tai yhtenäiseen valtablokkiin.
Ehkä tässä piilee yksi syy siihen, miksi Putinilla kesti melkein vuorokauden ennen kuin hän sanoi jotain kansalle ihmisten murhaamisen jälkeen.
Kuvausta Putinista judokana ja vastustajan liikkeen hyödyntäjänä on käytetty kyllästymiseen asti, mutta aiemminkin epäonnistumiset on kyetty kääntämään voitoksi.
Hirvittävän, silmittömän ampumisen ja murhaamisen jälkeen voidaan käyttää otteita, jotka ovat rajuudessaan vailla vertaa tai pikemminkin vertautuvat keskiaikaisina pidettyihin ISIS:n näytöksiin.
Sadistinen Putin
Tutkija Kirill Rogov muistuttaa, että Kremlin tärkein vastaus terrori-iskuun on ollut päivästä toiseen toistuva julkinen sadismi niitä kohtaan, jotka pidätettiin iskusta epäiltyinä.
Periaatteessa esitys on peräisin ääri-islamilaisilta terroristeilta itseltään – kurkun viiltäminen ja pään leikkaaminen kameran edessä, ihmisten kiduttaminen inhimillisen kyvyn äärirajoille.
Tällä kaikella on kaksitahoinen tehtävä: terrorin esittäminen sellaisena kuin se on, eli pelottelumekanismina ja vihan lietsomisena.
Hallinnon määräys perustaa ”spontaaneja muistomerkkejä” (kuten Aleksei Navalnyin murhan jälkeen) venäläisiin kaupunkeihin vain täydentää kollektiivisen sitoutumisen puolustukseen.
Sunnuntaina konserttitalon murhattujen surijoita esiintyi samanlaisissa asuissa ja kokoonpanoissa ainakin Moskovassa ja Pietarissa välitetyissä uutiskuvissa.
Rogov muistuttaa, että terrori on vihan runollistamista. Kauhu ja viha asettuvat ihmismielissä lakien yläpuolelle.
Julkinen terrori kohdistuu yleensä yhtä lailla niitä vastaan, jotka ovat sen kohteita, kuin niitä vastaan, jotka kyseenalaistaisivat virallisen kertomuksen.
Venäjän kohtaama terrori kohdistuu kansalaisiin itseensä, koska se normalisoi vihan vastauksena myös heidän kysymyksiinsä ja toisinajatteluun.
Ihmisoikeusaktivistit muistuttavat, että kiusaus vastata väkivaltaan väkivallalla olisi tukahdutettava ainakin siksi, että kidutuksen normalisointi mahdollistaa monenlaisen sorron.
Ensin etsitään ja pidätetään terroristit, sitten rosvot, murhaajat. Sen jälkeen ovat vuorossa pikkuvarkaat ja sitten kuka tahansa kadulla kävelevä kansalainen.
Elävä vihollinen – kuollut legenda
Navalnyia vastaan Venäjän johdon piti taistella monin keinoin, mutta tämän kuoleman jälkeen hänestä tuli haavoittumaton legenda, jota on mahdotonta pidättää, vangita tai kukistaa.
Novaja Gazetan toimittaja Ella Panfilova kirjoittaa siitä, kuinka legendat elävät omien sääntöjensä ja lakiensa mukaan, ja mitä enemmän niitä vastaan taistellaan, mitä enemmän niiden olemassaoloa vastustetaan, mitä enemmän pyritään vaientamaan tai pyyhkimään ne pois, sitä enemmän ne juurtuvat ja kasvattavat merkitystään.
Ei ole sattumaa, että Putin kutsui Navalnyia tämän kuoleman jälkeen tiedotustilaisuudessa nimeltä. Vastatessaan amerikkalaiselle toimittajalle Putin inhimillistää vastustajaansa, joka oli muuttumassa yhä voittamattomammaksi perinteisille menetelmille.
”Mutta tämä ei ole enää heidän sanojensa tai tekojensa vallassa.”
Kuvassa: Ljudmila Navalnaja (vas.) ja Alla Abrasimova (Julija Navalnajan äiti)
Monille ihmisille Navalnyi oli Prometheus, joka pyrki vapauttamaan heidät ”jumalien” kaikkivoipaisesta vallasta, ja antoi heille työkaluja mielekkääseen taisteluun sitä vastaan, mitä maassa tapahtui.
Navalnyin tavaramerkki – ”En pelkää, eikä sinun tarvitse pelätä” – antaa ihmisille edelleen voimaa ja toivoa.
Ei ole parempaa tapaa lujittaa edesmenneen muistoa ja juurruttaa Navalny legendaksi kuin jatkaa taistelua häntä vastaan, ja osoittaa kaikin mahdollisin tavoin, että kuolleenakin tämä aiheuttaa edelleen vaivaa ja häiritsee Putinia.
Pelko pois
Navalnyin kuolemasta on kulunut 40 päivää. Päivän muistoksi julkaistiin uutta musiikkia, jonka tekemiseen osallistui joukko nimekkäitä muusikoita, kuten Noize MC (Ivan Alekseejev) ja Zemfira.
Video muistuttaa musiikillisesti ortodoksista hautajaisrukousta sekoitettuna runoihin ja jopa hip-hopiin. Kuvitus on tehty Navalnyin suosikkisarjakuvan tyyliin.
Navalnyi katsoi vaimonsa Julian kanssa Rick and Mortya lentokoneessa, kun hän palasi tammikuussa 2021 Saksasta Venäjälle sen jälkeen, kun poliitikkoa oli hoidettu Novitšok-myrkytyksen vuoksi. Tuolloin oppositiopoliitikko pidätettiin heti lentokentällä, eikä hän viettänyt enää päivääkään vapaana.
Kappale alkaa Navalnyin lainauksella: ”Älä anna pelotella itseäsi, älä anna vallan ja kovuuden illuusion pettää itseäsi.”
Klipin lopussa toistetaan kohtaus elokuvasta ”Terminator 2”, jossa Arnold Schwarzeneggerin hahmo nostaa peukalonsa ylös sukeltaessaan sulaan metalliin, ja toinen lainaus Navalnyilta: ”Pahuuden voittoon tarvitaan vain hyvien ihmisten toimettomuus”.
Venäjän seuraajakin jaksaa aina yllättyä. Sota, sorto ja petokset mahdollistivat sen, että hallinto sai aikaan ”turkmenialaisen” tuloksen presidentinvaaleissa, mutta se ei ole vielä muuttanut Venäjää Turkmenistaniksi.
Opposition mielenosoitukset ulkomailla osoittavat, että Venäjä on elossa, vaikka yhteiskunnan sosiaalinen rakenne, joka syntyi edellisinä vuosikymmeninä, on jo kaukana siitä, mihin vakaat valtiot tukeutuvat. Putinin Venäjän sortuminen on ajan kysymys.
