Barents-sihteeristön toimitilat Kirkkoniemessä ovat remontissa. Toki kesälomien aikaan olisi muutenkin hiljaista.
Elokuisena perjantaina Barents Pressin suomalaisten toimittajaporukan ottaa vastaan Norjan sihteeristön neuvonantaja Margharete Alnes, joka on ollut mukana vuodesta 1996. Siis miltei alusta asti.
Kirkkoniemessä tehdään surutyötä. Edellisen vuoden aikana työskentelystä Venäjällä on tullut mahdotonta ja laajaan yhteistyöhön ei ole mahdollisuuksia kuten ennen Venäjän Ukrainaan hyökkäämistä.
– Mitään Venäjällä tapahtuvaa hanketyötä ei voi olla. Norjan ulkoministeriö kehottaa välttämään yhteyksiä, Alnes sanoo.
Rajaton yhteistyö
Sihteeristö perustettiin vuonna 1993 tukemaan arktisen alueen noin viiden miljoonan ihmisen käytännön hyvinvointia edistävää yhteistyötä.
Merkittävä tuen muoto ovat olleet apurahat. Norjan sihteeristö on saanut kuluihinsa rahoituksen etupäässä Norjan ulkoministeriöltä, jonkun verran perheministeriöltä.
Aluetta yhdistävät monet asiat, vaikka on erojakin. Ilmeinen yhdistävä tekijä on muun muassa saamelaisväestö. Heitä asuu kaikissa maissa.
Venäjän muuttuminen huomattiin sihteeristössä jo vuosia sitten, ja politiikkaan liittyvää yhteistyötä vähennettiin Vladimir Putinin noustua presidentiksi toisen kerran vuonna 2012.
Silti vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi valtavan muutoksen myös pohjoiseen.
Ennen vilkas raja on auki eräänlaisella säästöasetuksella eikä ole kokonaan kiinni, mutta Venäjän diplomaatit eivät enää osallistu Barentsin yhteistyöhön.
– Aiemmin konsuli osallistui tilaisuuksiin. Ei enää. He ovat edelleen paikalla. Sen täytyy olla heille outoa, Alnes toteaa.
Propagandan kyllästämät
Kirkkoniemessä on järkytytty siitä, kuinka monet maassa pitkään asuneet venäjäläiset tukevat maansa sotaan vienyttä Venäjän johtoa.
Alnesin mielestä tämä kertoo siitä, kuinka vahvaa Venäjän propaganda on.
–Luulimme täällä 20–30 vuotta asuneita integroituneiksi. On ollut järkytys nähdä heidät nyt. Joidenkin kanssa vaikea puhuakin.
Tutkimusta alueen venäjäläisten näkemyksistä ei ole tehty, mutta venäjänkielisiä kohtaa kaupungissa edelleen arkisissa yhteyksissä.
Monet kaupungin venäjäläisistä ovat kertoneet olevansa valmiita lähtemään taistelemaan natseja vastaan Ukrainaan.
-Vaikka he elävät Norjassa, he näkevät vain propagandan.
Kaikkia ei tietenkään ole ”aivopesty” vaan kaupungin keskustassa on milloin mihinkin parkkeerattuna erään kaupungin venäläisasukkaan pakettiauto, joka kehottaa lopettamaan sodan.
Kauttakulkua myös Suomeen
Kirkkoniemen raja-asema on noussut uutisaiheeksi myös Suomessa, koska rajanylityspaikan kautta käy usean venäläisen kulku Suomeen.
Shengen-rajan ylittäneet pääsevät jatkamaan matkaansa Eurooppaan ja monet ovat käyttäneet kesällä mahdollisuutta hyväkseen.
Liikenteen määrä on kuitenkin vähentynyt muutamiin kymmeniin tuhansiin ihmisiin.
Kirkkoniemen ja Venäjän puolella olevien kaupunkien aiemmin vilkas edestakainen ostosmatkailu loppui miltei tyystin. Muualta turisteja kaupunkiin tuo edelleen myös Venäjän läheisyys.
Sen voi huomata rajalla kääntymässä käyvien autojen ja moottoripyörien kilvistä.
– Täällä on ollut aina paljon myös venäläisiä. Heidän viisuminsa ovat loppumassa.
Liike-elämän on mukauduttava. Suuren korjaustelakan poikkeuslupa venäläisten alusten korjaamiseen loppui.
– Tilanne tuli yllätyksenä, Alnes muistuttaa.
Aiemmin venäläisten määräksi arvioitiin noin 10 prosenttia – nykyisin heitä on muutama sata henkeä.
Maanpakolaisia tuetaan
Virallisten tahojen nuiva suhtautuminen lähes kaikkeen yhteistyöhön tuntuu rajulta päätökseltä. Siksi sihteeristössä koetetaan luovia.
Kulttuuriprojekteja sihteeristössä hoidetaan edelleen, mutta monet kytkeytyvät maanpakolaisten kanssa työskentelyyn.
Venäjäläisten tuen vähentymiseen vaikuttavat käytännön syyt: kaikki rahan siirrot on estetty.
Ulkoministeriön tiukan linjan vuoksi apurahoja ei voida venäjäläisille myöntää, ja toimistot on naapurimaassa suljettu.
Turvatoimena ovat eräät sihteeristön kanssa töitä tehneet venäjäläiset muuttaneet Norjaan.
Muun muassa yhden hengen toimiston vetäjänä ollut evp. upseeri lopetti työnsä heti sodan alettua ja pääsi – perheensä kanssa – Norjaan. Nyt nämä ovat jo saaneet oleskeluluvat kuntoon ja muuttaneet muualle vaimon saatua työtä kanttorina.
Kokonaan ei luovuteta
Yhteisiä projekteja vaalitaan, ja joitakin kansainvälisiä verkostoja voidaan pitää yllä ilman venäläisiä. Toki joitakin venäjäläistenkin kanssa aloitettuja jatketaan.
Tällaisena Alnes mainitsee muun muassa sen, että sihteeristö onnistui järjestämään LGBT- aktivisteille tukea.
Norjan tilaisuuksiin osallistuvien on maksettava omat matkakulut Norjaan asti – muut kulut maksetaan.
Kulttuuriprojekteja vetänyt Alnes arvioi, että sihteeristö varmaan jatkaa Kirkkoniemessä, vaikka työt vähenevät.
Vuonna 2022 sihteeristöllä oli noin 40 hanketta. Edellisinä vuosina näitä on ollut parisataa. Vuoden 2023 aikana toteutettavien projektien määrä pysynee samana kuin viime vuonna.
Alnes arvioi, että vuosi 2024 on eräänlainen koevuosi, jolloin nähdään mihin on totuttava.
Kärsivällisyyttä on jo koeteltu kaikilta – silti sihteeristö haluaa jatkaa hyvää työtään myös rajan yli.
– Pidämme yhteyttä joihinkin viranomaisiin, kun nämä ovat osallistuneet esimerkiksi turvallisuuteen liittyviin tapaamisiin.
Nuorissa aina tulevaisuus
Rajat ylittävän yhteistyön merkitystä ei kiistä kukaan, ja siksi pyritään säilyttämään mitä vain voidaan. Laajempi yhteistyö on vuosiksi mahdotonta. Mutta kaikkien kontaktien katkaisu ei olisi järkevää.
Urheilun välityksellä luotava yhteishenki on tärkeää Norjan pohjoisosien nuorille. Barents Games – useiden urheilulajien tapahtumaa tuetaan edelleen. Kisoja on järjetetty vuodesta 2013.
Painopiste tuen jakamisessa siirtyy vääjäämättä vastaisuudessa yhä enemmän pohjoismaihin.
– Jossain tapauksissa voidaan Grönlanti ja Islantikin ottaa mukaan, mutta Suomeen ja Ruotsiin ei voida käyttää norjalaisten rahaa, Alnes täsmentää.
**
Video: International Barents Secretariat
