Suomalaisia opettajia ei enää lähetetä opettamaan kehitysmaiden lapsia. Tämä on vain yksi esimerkki muutoksesta, joka tapahtuu maailmanlaajuisesti kehittyvien maiden tukemisessa.
Julkilausumista ja hyvästä tahdosta on siirrytty tekoihin.
Keskusteluun osallistuivat (istumassa vasemmalta) Sara Tabrizizadeh Diakonissalaitokselta, Anne Haaranen Pelastakaa Lapset ry:stä, Maiju Korpela Suomen Somalia-verkostosta ja Ari Koivu LiiKeltä.
Pelastakaa lapset – Save The Children international on valtava organisaatio, jonka edustaja kertoi Fingon -Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen katto-organisaation, syyskokouksessa Helsingin Suvilahdessa maanantaina, että paikallisten toimijoiden vahvistaminen lisääntyy ihmisoikeusperusteisessa työssä – lasten elämän parantamisessa heidän omassa elinpiirissään.
Omia hallintokuluja ja henkilöstöä karsimalla on voitu siirtää työtä paikallistasolle. Vallansiirtotyön tavoitteena on saada asiantuntijoita mahdollisimman läheltä tuen saajia.
Innostus saa aikaan innostusta
Uuden luomisen innostus säilyy kehitysyhteistyössä. Koronan myötä vapaaehtoiset katosivat esimerkiksi liikunta-alan järjestöltä, mutta nyt heitä on tullut takaisin (kiipeämään Kilimandzarolle).
Diakonissalaitoksen edustajan mukaan nuorilla riittää motivaatiota vapaaehtoistyöhön. Esimerkiksi Somalien diaspora tekee valtavasti työtä: hankematkat hoidetaan vuosilomilla.
Toisaalta vapaaehtoisten kulttuurin tuntemisen puute tuottaa pulmia. Esimerkkejä löytyy somesta. Kokemus vanhempien kotimaasta voi yllättää.
Vapaaehtoisille halutaan helposti avata ovia enemmän kuin on tarvetta ja tilaa.
Turvallisuudesta keskustelussa paikka kansalaisille
Kansalaisjärjestöjen voima on inhimillisen turvan järjestämisessä.
Pohjoismaat ovat kiinnittyneet demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mutta totuus on toisenlainen, josta esimerkki on Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan.
–Poliittinen tärkeysjärjestys muuttuu ja antaa meille käsityksen siitä, miten tilanne on toinen kun ei tiedä sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo Fingon puheenjohtaja Eva Biaudet (rkp.)
Maailman polarisoitunut järjestys ei ole uutta; hajoita ja hallitse on vanha malli ja ulkopuolinen vihollinen on aina tarvittaessa löydetty.
Ilmastonmuutos aiheuttaa epävarmuutta, ja saattaa rapauttaa meidän kykyämme tehdä yhdessä töitä – Suomessakin.
–Pelolla ja uhkailulla voi saada vaaleissa tuloksia: ihmiset haluavat huolehtia eniten omista läheisistään.
Suomen vahvuus on ollut paremman tulevaisuuden rakentamisessa yhdenvertaisuuteen perustuen, ja siksi Biaudet kysyy retorisesti, pystyvätkö puolueet vastaamaan autoritaarisuuden nousuun.
Hän suhtautuu luottavaisesti tulevisuuteen, koska Fingossa on osaamista ja voimaa esimerkin näyttämiseen.
Pohdittavaksi jää kehitysyhteistyötä tekevien äänen kuuluminen laajemmin yhteiskunnassa.
Fingo vahvistuu kumppaniensa kanssa
Syyskokouksen hyväksymässä strategiassa painottuu se, että jatkossa kehitysyhteistyön mahdollisuuksia vahvistetaan kumppanuuksilla; luodaan yhteistyötä, jotta saadaan käyttöön yritystoiminnan avulla myös muuta kuin julkista rahoitusta.
Fingon ruokaturvaryhmän vetäjä totesi, että YK:n perinteisen ruuan vähyyden lisäksi on huomioitava muita asioita. Miten ruoka saadaan riittämään?
Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi vastasi, että enenevässä määrin voidaan puhua samoin tavoin muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto miettii samanlaisia asioita kuin kansalaisjärjestöt.
Fingon on oltava mielenkiintoinen kumppani. Abstraktien puheiden lisäksi on koko ajan tunnettava arkitodellisuus, vaikka puhutaan siitä, mihin kehitysyhteistyössä pyritään.
Journalistien Viestintä ja kehitys -säätiö – VIKES, on yksi Fingon jäsenjärjestöistä. Säätiö on perustettu vuonna 2004 ja se tukee sananvapautta meillä ja maailmalla. Suomi on sananvapauden kärkimaita, ja siksi meillä on jopa velvollisuus tukea sananvapautta muuallakin.
**
Pääkuvassa Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
**
Fingon syyskokouksessa keskusteltiin muuttuvasta toimintaympäristöstä ja hyväksyttiin uusi strategia
