Prigožinin palkolliset ovat ottaneet haltuunsa paljon somekanavia. Nämä toimivat kaavalla, johon kuuluu, että ensin toimitaan kuten oppositio ja kerrotaan ongelmista kaupungissa. Jonkun ajan kuluttua sivustoille ilmaantuu vallanpitäjiin myönteisesti suhtautuvia postauksia.
Sananvapaudesta puhuttaessa meille tulee ensimmäisenä mieleen sensuuri; sen jälkeen huomaamme ehkä miettivämme sanomisen rajoja. Sananvapauden synonyymeina on käytetty joskus myös lehdistönvapautta ja nykyään laajemmin median vapautta.
Valemurhaan on suhtauduttava vakavasti maailmassa, jossa yhä useammin puhutaan valemediasta ja vastamediasta – pidetään journalisteja epäluotettavina valtaa pitävien käsikassaroina tai pelkästään propagandan suoltajina.
Terroritekojen selittäminen on myös terrorin tavoite. Jälkeen päin suurin osa tapahtumista saa jonkun selityksen. Jotta ymmärrettäisiin, keksitään työkaluja, joilla voidaan selittää vaikka murhia. Selittämisessä on vaaransa. Selityksiin hukkuvat myös hyvät pyrkimykset ymmärtää tapahtuvaa. Me kaikki tiesimme, että joskus jihadistit iskevät keskellä Eurooppaa. Eikä kukaan väitä, että ihan huvikseen tapetaan ihmisiä, massoittain. ** Tällä hetkellä tuhansissa […]