Jotain suurta oli luvassa Venäjällä. Yllätystä rakennettiin kuin jännityskertomuksissa.
”Amerikkalainen toimittaja Tucker Carlson pani kätensä taskuunsa; amerikkalainen toimittaja sitoi kengännauhansa.”
Venäjän valtion propaganda paahtoi päivätolkulla palasia mediaa seuraavien tunnistaman julkkiksen ja maan johdon arvostaman mediavaikuttajan vierailusta Moskovassa.
Ja kun länsimainen toimittaja tai kirjailija tulee Moskovaan – hän ylistää näkemäänsä. Niin kuin aina. Näin muistuttaa Mihail Fishman Doždin viikkokatsauksessaan.
”Kyseessä on valtiovierailu, jossa on valtiovierailun ohjelma.”
Venäjän diktaattori antoi haastattelun – eli piti kaksituntisen monologin amerikkalaiselle mediapersoonalle. Kyseessä oli näytös maailman luokan vaikuttamisesta ja tuesta Yhdysvaltojen presidentin haastajalle.
Venäjä ei ole ensimmäistä kertaa nostamassa Donald Trumpia valtaan.
Lyhyesti sanottuna Kreml osoitti viestinsä epäröiville amerikkalaisille: unohtakaa puheet Venäjän johtajan sotarikoksista ja jättäkää Ukrainan tukeminen.
”Ajatelkaa vastakkainasettelun sijaan taloudellisia mahdollisuuksia. Valmistautukaa uuteen geopoliittiseen käänteeseen.”
Eikä tätä pidä unohtaa Suomessakaan.
Venäläiset somen käyttäjät arvioivat, ettei Carlson saanut Vladimir Putinista irti mitään. Mikrofonin jatkeena toimiva mies sopi kuitenkin mainiosti Venäjän hybridivaikuttamiseen.
Politiikassa rakennetaan mielikuvia ja perustellaan omia näkemyksiä yksinkertaistuksilla. Läntinen maailmamme elää vahvoilta vaikuttavien ja massoja innostavien johtajiensa kanssa.
Eikä Venäjä ole poikkeus.
Sosiaalisen median vaikuttajia kannattaa hyödyntää. Tämän tapaamisen tärkeyttä kuvaa hyvin se, että Carlson pääsi Venäjälle joutumatta karanteeniin. Se on poikkeuksellista.
Johtapäätöksistä yksinkertaisin on se, että Venäjän turvallisuudesta vastaavien väkivaltaorganisaatioden hybridivaikuttajat onnistuivat jälleen, kun heidän syöttämänsä asiat levisivät Carlsonin TikTok-videoilla Moskovasta hotelli Ritz Carltonin katolta ympäri maailman.
Lyhyessä katsauksessaan Carlsson selvittää tärkeimmän kohtaamisesta diktaattorin kanssa Kremlissä.
”Ensinnäkin hän on erittäin loukkaantunut siitä, että länsimaat eivät hyväksyneet häntä. Hän tietysti kiistää tämän, mutta se on ilmeistä. Luulen, että monien venäläisten tavoin hän odotti, että kylmän sodan päättyminen olisi eräänlainen kutsu Venäjälle Eurooppaan. Länsi hylkäsi Venäjän.”
Yhdysvaltojen yleisen mielipiteen kääntyessä Ukrainan tukemista vastaan ukrainalaisten on yhä vaikeampaa taistella. Venäjä luottaa jo mahdollisuuteensa neuvotella.
-Tucker Carlson ei tietenkään ole tärkeä yksinään, vaan yhdessä Trumpin kanssa, arvioi politiikan tutkija Vladimir Pastuhov Telegram-kanavallaan.
Yleensä terävästi Venäjää arvioiva, Lontoon yliopiston tutkija Pastuhov sanoo, ettei häntä huolestuta se, miten amerikkalaisille esiinnytään. Kremlin onnistumista maailman julkkiksen houkuttelu Moskovaan kuvaa pahaenteisesti maailmaa, jossa elämme.
Vaikka venäjäläiset suhtautuvat vähätellen Putinin ja Carlsonin keskusteluun, näkee vetaraanipoliitikko Grigory Javlinski niin sanotun haastattelun olleen Kremlin yhteydenotto amerikkalaisiin, joille haluttiin tällaisella epäkonventionaalisella tavalla osoittaa, että välit voivat myös parantua.
Mahdollisuus on olemassa.
-Ilman vuoropuhelua maailmaa on vaarassa ajautua hyvin, hyvin vaaralliseen tilanteeseen, Javlinski sanoi Radio Eho Moskvyn vetaraanien Aleksei Venediktovin ja Sergei Buntmanin kanssa keskustellessaan.
Javlinski muistutti, että reilu kolmekymmentä vuotta sitten otettiin onkeen ja ymmärrettiin, että Saksan yhdistyminen on ratkaistavissa. Putin on varoittanut muuta maailmaa jo useaan otteeseen. Venäjällä riittää voimia ja keinoja.
Ennakkoon Carlson lupasi esittää Putinille vaikeita kysymyksiä. Meduza muistuttaa, että lopulta hän ei maininnut kertaakaan Butšaa, Mariupolia tai Aleksei Navalnia.
Mutta diktaattoria sai toistella samoja asioita, joita hän aina sanoo. Sotarikokset eivät kuulu tähän Kremlin sanelemaan formaattiin, joka on nähty ennenkin. Kornein esimerkki on ollut elokuvaohjaaja Oliver Stonen ja Putinin tapaaminen.
Keskustelussa näytti siltä, että ilmeikäs Putin onnistui vakuuttamaan Carlsonin ja sai tämän kautta esitettyä Yhdysvaltain johdon epäonnistuneen maailmanpolitiikassa. Täysin.
”Halusimme olla teidän kanssanne, nyt olemme lähentyneet Kiinan kanssa, mutta se johtuu siitä, että Yhdysvaltain johto itse työnsi meidät tähän tilanteeseen.”
Meduzan haastattelemat asiantuntijat pitävät muutamassa päivässä yli 1oo miljoonaa latausta kerännyttä esitystä tylsänä ja turhana vaikka ymmärtävätkin, että kohteena ovat Yhdysvaltojen republikaanit.
Jyrkimmät muistuttavat, että venäläisillä turvallisuuspalveluilla on todistetusti suoriakin kanavia. Kaiken maailman pellejä ei tarvita.
Kremlin puhemiehen mukaan haastattelija valikoitui tämän ammatillisen pätevyyden vuoksi. Eräiden lähteiden mukaan haastattelun taustavaikuttajana olisi ollut olgarki Oleg Deripaska. Hän on tehnyt yhteistyötä Trumpin kampanjaa johtaneen Paul Manafortin kanssa, verorikoksista tuomitun ja Trump armahtaman lobbarin kautta.
Manafortin asiakkaina ovat olleet muun muassa Ukrainan entinen presidentti Viktor Janukovytš, Filippiinien diktaattori Ferdinand Marcos, Zairen entinen presidentti Mobutu Sese Seko ja kapinallispäällikkö Jonas Savimbi.
**
Niin tai näin nykyaikaisessa nopeassa someviestinnässä lähetetään signaaleja, joiden keksijätkin hukkuvat nopeasti informaatiovirtaan. Esimerkiksi Venäjän johto puhuu sodasta kollektiivista länttä vastaan, mutta hyvin avoimeksi jäävän käsitteen keksijä on tuntematon.
Maailmanpolitiikankin taustalla toimivat mielikuvamaakarit. Heitä ovat niin politiikan kierot taustavoimat kuin vähintään yhtä törkeät väkivaltaorganisaatioiden käsikassarat ja ahneet media-alan ammattilaiset, joita eivät rasita journalismin perussäännöt.
Propagandan voima on toistossa. Putin luennoi amerikkalaiselle vieraalleen niin kuin historian harrastaja on tehnyt vuosien ajan sadoissa haastatteluissa.
Novaja Gazeta Europan päätoimittaja Kirill Martynov arvioi Facebookissa, että ainoa konkreettinen kohta kahden tunnin keskustelussa oli se, missä diktaattori kertoo olevansa valmis vaihtamaan amerikkalaisen toimittajan palkkatappajaan, joka istuu tuomiotaan Saksassa maanpaossa olleen tšetšeenitaistelijan murhasta.
Putinin mielestä ihmisiä, jotka ovat murhanneet ”isänmaallisista syistä”, tarvitaan kotona.
Näkemys on puistattava. Venäjä vangitsi viime vuoden maaliskuussa The Wall Street Journalin Moskovan toimituksen kirjeenvaihtaja Evan Gershkovichin, joka pidätettiin hänen ollessaan juttumatkalla Jekaterinburgissa.
Venäjä tarvitsee Yhdysvaltoihin johtajan, jonka voi olettaa vähentävän ja mahdollisesti jopa lopettavan Ukrainan saaman avun.
Jotta Trump voittaisi vaaleissa, tämä ei halua Joe Bidenin onnistuvan sen enempää Meksikon vastaisella rajalla kuin monelle Yhdysvaltain kansalaiselle tuntemattomassa maassa tuhansien kilometrien päässä.
Jos haluat uskoa Venäjän markkinointipuheisin sinulle saattaa kelvata tarina, jonka mukaan Venäjän diktaattori pidättäytyi sotimisesta Ukrainassa Trumpin ansiosta, koska tämä ei antanut Putinin hyökätä. Jos valta vaihtuu Yhdysvalloissa voidaan hyvin jatkaa myös siitä, että todellisen rauhan tekijäksikin sopii Bidenin todennäköinen haastaja.
Tänä vuonna vaalisirkus on maailmalla vertaansa vailla. Isojen maiden valinnat vaikuttavat koko maailmaan.
**
Verkkouutiset: ”Taylor luonnehtii Putinin kaksituntista haastattelua ’virheelliseksi historia-aiheiseksi vuodatukseksi’. Useat asiantuntijat ovat tyrmänneet Putinin haastattelussa esittämät historialliset tulkinnat, ja tunnettu Venäjä-tuntija Keir Giles ehti jo nimetä presidentin monologin ’maailmaksi Vladimirin mukaan’.”
