Tuore teos haastaa lukijan ajattelemaan, toimimaan älykkäästi ja kunnioittamaan omia arvoja myös suurvaltojen puristuksessa.
Kiinan maailma: Tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet (Tammi, 2025, 320 s.)
Kansainvälisen politiikan tuntijoiden, journalisteina useassa maassa työskennelleiden Kristiina Heleniuksen ja Mika Hentusen teos tarjoaa vaikuttavan – kotimaisen – katsauksen Kiinan noususta maailmanpolitiikan keskiöön. Teos perustuu kirjoittajien vuosikymmenten kokemukseen, suurvaltapolitiikan seuraamiseen ja laajaan haastattelumateriaaliin, joka on kerätty muun muassa Pekingissä ja Washingtonissa.
Kirja pureutuu Kiinan strategiaan muutenkin kuin tilastoilla: läsnä ovat ihmiset. Tekstistä huokuu oma näkökulma sekä matkan varrella tavatut ihmiset.
Pariskunnan 35 vuotta sitten Turun kauppakorkeakoulussa alkanut yhteen nivoutuminen tuottaa mainiota jälkeä. Lopputuloksena on teos, jossa suomalainen journalismi kohtaa Kiinan monimutkaisen todellisuuden.
**
Maailma on siirtymässä kohti moninapaista järjestelmää. Kiinan tavoitteet pysyvät samoina, vaikka keinot muuttuvat. Hentusen ja Heleniuksen teos tarjoaa ymmärrystä tästä murroksesta, joka määrittää maailmanpolitiikan tulevaisuutta.
Pariskunta valmisteli teostaan vuorovedolla toisen asuessa Pekingissä ja toisen Washingtonissa. Kirjoittamiseen varattua yhteistä aikaa haettiin yleensä jostain Euroopasta, mutta Helenius vieraili myös kirjeenvaihtajamiehensä luona.
”Nyt Kristiina oli vihdoin perillä muuttuvan maailmanjärjestyksen toisessa navassa, Kiinassa. Muutoksen huomasi: Internet ei toiminut. Luottokortti ei toiminut, eivät myöskään Facebook, Instagram, X, Snapchat, Pinterest, Reddit, Tumblr, Quora, Linkedin, Whatsapp, Messenger, Telegram, Signal, Google, Youtube, Netflix, Spotify, Twitch ja Soundcloud. Länsimaisten medioiden verkkosivuille ei päässyt. Edes Dropbox, Slack, Medium, Discord ja kiinalaisomisteinen Tiktok eivät Manner-Kiinassa toimineet.”
Moninapaisen maailman rakentaminen
Teoksen ytimessä on näkemys, jonka huomaaminen onnistuu missä vaan: Kiina on jo joka paikassa, eikä Kiina halua pelkästään rikastua, vaan luoda uudenlaisen maailmanjärjestyksen, jossa länsimainen demokratia ei ole enää malli, vaan vaihtoehto.
Maailmaamme kuvaa erityisen hyvin Yhdysvaltoihin kotiutuneen Kiina-strategin, kirjoittajien vanhan tutun Miles Yun haastattelu:
”Xi Jinpingin Kiina ei pyri kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa vanhan pelisäännöistön mukaisesti. Se haluaa kirjoittaa säännöt uusiksi – ja tehdä siitä Kiinan mallin perustalle.”
Yun tuntee alansa. Kun Donald Trump aloitti ensimmäisen presidenttikautensa, Miles sai tehtäväkseen uudistaa maan Kiinan-politiikan. Hän on Yhdysvaltain hallituksen korkeiden virkamiesten joukossa yksi harvoista, joka on viettänyt huomattavia aikoja Kiinassa, osaa kieltä ja tuntee kommunistisen puolueen poliittisen kulttuurin ja terminologian.
Milesia ja hänen silloista esimiestään, ulkoministeri Mike Pompeota pidetään Yhdysvaltain uuden kovan Kiina-suhteen arkkitehteinä.
”Nuo vuodet muuttivat minun elämäni ja Yhdysvaltain Kiinan-politiikan”, Miles sanoi kirjoittajille.
Kiinan strategiaa ohjaa muinainen wei qi -peli, kun taas Yhdysvaltain toimintaa voi verrata lännessä suosittuun shakkiin. Shakissa pyritään vangitsemaan kuningas nopeasti, kun taas wei qissä tavoitteena on hitaasti ja kärsivällisesti saartaa ja vallata vastustaja pitkän aikavälin strategialla.
”Kiinan suurstrategia tähtää nykyisen maailmanjärjestyksen muuttamiseen Kiinan omien tavoitteiden mukaiseksi. Tämä tuo väistämättä mukanaan ideologisen vastakkainasettelun tai vetovoimakilpailun, jossa Kiinan keskitetty autoritaarisuus ja Yhdysvaltain perustuslain määrittelemä liberaali demokratia yrittävät saada toisistaan yliotteen. Yhteenoton lopputuloksena voi olla maailman jakautuminen kahteen tai useampaan erilliseen vaikutuspiiriin tai yhden selkeästi hallitsevan voiman ylivalta.”
Geopoliittinen murros ja Suomen asema
Kirjoittajat eivät piiloudu ”objektiivisen toimittajan” rooliin. He myöntävät rehellisesti, kuinka Kiinan kokeminen muutti heidän näkemyksiään:
”Alussa näimme Kiinan lähinnä talousihmenä. Mutta mitä enemmän puhuimme Xi Jinpingin lähipiirien kanssa, tai kuuntelimme Shenzhenin tekoälykehittäjiä, sitä selkeämmin näimme sen: Tämä ei ole pelkästään talouskasvua. Tämä on sivilisaation itsetutkiskelun nousu – ja länsi ei ole valmistautunut siihen.”
He kertovat myös haastavista kohtaamisista Yhdysvaltojen asiantuntijoiden kanssa, kuten kun entinen CIA-analytikko totesi heille Washingtonissa:
”Te suomalaiset olette kuin kettu suurvaltojen metsästysmaastossa. Pieni, älykäs, selviytyjä – mutta silti vaarassa. Kiina ei tule säästämään teitä.”
Tällaiset huomiot tekevät geopolitiikasta konkreettista. Kirja ei analysoi vain valtioita, vaan ihmisten pelkoja, toiveita ja erehdyksiä.
Teoksesta löytyy myös särmää, joka kysyy myös millaisena koemme Suomen virallisen käsityksen ulkopolitiikan johtolauseesta – arvopohjaisesta realismista. Kiinan markkinoilla toimitaan idän sivilisaation ehdoilla. Mutta samaan aikaan Suomi äänestää EU:ssa Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia vastaan.
Suomen linja on kuin jääkiekkoa: liu’utaan kaukalon laidasta toiseen, mutta kukaan ei oikein tiedä, minne maali tulee.
Suomalaiset saavat vastakin pohtia sitä, miten Suomi voi kritisoida Kiinaa ihmisoikeuksista samalla kun teollisuus hyötyy Kiinan markkinoista. Kirja esittää, että vastaus piilee EU:n yhtenäisyydessä – pieni maa ei yksin pysty vaikuttamaan supervaltaan.
Jos Suomi myy arvonsa taloudellisen edun vuoksi, se rapauttaa kansainvälistä uskottavuuttaan. Suomi voi joutua valitsemaan puolensa, jos Yhdysvallat ja Kiina irtautuvat toistensa markkinoilta.
Uusi maailmanjärjestys vaatii epäilijöitä
Kiinan ja Venäjän lähentyminen luo uhan Suomelle hybridivaikuttamisen kautta.
”Siinä missä Neuvostoliitto pyrki päämääriinsä avoimin ja usein kömpelöin ponnisteluin, Kiina käyttää vaikutusvallan saavuttamiseksi rauhanomaisemmilta näyttäviä strategioita, kuten kumppanuuksia, sitoumuksia ja kyberkeinoja. Sen johtotähtenä on kontrollin ja vallan maksimointi muilla kuin sotilaallisten valloitusten keinoilla, jos vain mahdollista.”
Hentusen ja Heleniuksen mukaan ”suurvaltasuhteet ovat rajussa murroksessa” ja ”Kiina haastaa Yhdysvaltoja jo monella alalla tasaväkisenä ja valmistautuu ratkaisevaan mittelöön”.
Kirjoittajat kysyvät: ”Mutta riittääkö sen veto, kun ikääntyvän kansan usko kiinalaiseen unelmaan on alkanut horjua?”
Suomen osalta edessä on ”uusi normaali”, jossa Kiina-innostus on vaihtunut kasvavaan epäluuloon. Suomen täytyy jatkaa tasapainottelua: taloudellisen yhteistyön jatkuminen Kiinan kanssa on tärkeää ja edellyttää hyviä poliittisia suhteita, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että riippuvuus Kiinasta ei kasva tavalla, joka voisi vaarantaa Suomen suhteita muihin maihin.
DeepSeek ja Tiktok – enemmän kuin ilmiöitä
Kuulun itsekin niihin, jotka ovat ottaneet DeepSeekin yhdeksi työkaluksi muutamien tekoälysovellusten rinnalle. Tosin edelleen pidän hieman enemmän etäisyyttä kyseiseen ”huippuluokan tekoälymalliin” kuin muihin, mutta osaan arvostaa sitä kilpailijana josta voi kaltaiseni tavallinen käyttäjä hyötyä. Kiinalaiset kehittivät kahdessa vuodessa tekoälymallin todennäköisesti ilman lännen sanktioimia mikrosiruja ja vain murto-osalla amerikkalaisten tekoäly-yritysten budjeteista.
Presidentti Trump kuvaili DeepSeekiä hälytyskelloksi teknologiateollisuudelle. DeepSeek käytti R1-mallinsa kehittämiseen vain kaksi kuukautta ja alle kuusi miljoonaa euroa.
Varttuneemman väen parissa elävänä (ja venäjänkielisiä ystäviäni vanhalla konstilla tavoittaen) käytän edelleen Facebookia ”pää-somenani”.
Kirjoittajat muistuttavat minua myös toisesta tärkeästä asiasta eli Tiktokin leviämisestä. Bytedancen omistama TikTok-sovellus löi maailmanlaajuisesti läpi 2020-luvun alkuvuosina ja nousi vuonna 2023 myös suomalaisten nuorten tärkeimmäksi uutismediaksi. Yhdysvalloissa kasvu oli vielä rajumpaa, ja vuoden 2024 lopussa TikTokin käyttäjien määrä ylsi 170 miljoonaan.
Monessa mielessä nykyinen valtataistelu ”sieluista” käydään digitaalisella rintamalla – alueella, jolla Suomi voi olla vahva.
Diplomaattinen teatterinäytös: Blinken ja Musk Pekingissä
Pekingin ajattelun mukaan valtion tehtävänä ei ole tarjota omia perimmäisiä arvojaan muille kansoille tai puolustaa niitä oman alueensa ulkopuolella. Tämä näkemys on jossain mielessä helpotus. Vaikka Kiina tavoittelee ”historiallisesti sille kuuluvaa” johtajuutta, sen tavoitteena ei ole tehdä maailmasta kiinalaista.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinkenin vierailu Pekingissä huhtikuussa 2024 kuvastaa suurvaltojen välistä valtapeliä. Blinken joutui odottamaan matkansa viime hetkiin saakka vapauttavaa puhelinsoittoa, jossa Xin kerrottiin suostuvan keskustelemaan hänen kanssaan Mahtavassa kansan salissa. Tapaamiselle varattiin vain tunti aikaa, mikä osoitti Kiinan halua härnätä amerikkalaista vierasta.
Täysin erilaisen vastaanoton sai miljardööri Elon Musk. Kun maailman rikkain mies kävi pari viikkoa ennen Blinkeniä Pekingissä, hänen eteensä levitettiin punainen matto jo lentokentällä.
”Matkalla kentältä loistohotelliinsa Musk näki Teslan takapenkiltä tienvarsimainoksia, joissa esiintyi hänen äitinsä Maye Musk. Vuoden 1969 Miss Etelä-Afrikka -kilpailun finalisti teki vielä liki 80-vuotiaana mallintöitä Kiinassa.”
Xillä, pääministerillä ja kauppaministerillä riitti runsaasti aikaa Muskille, ja ajat Pekingin-käynneille oli varattu vieraan ja isäntien kalentereihin hyvissä ajoin etukäteen.
”Kiinan johto kohteli Muskia kuin oman maan poikaa”
Muskin rooli on ajankohtainen, mutta erityisen kiinnostavaa on lukea kirjoittajien taustoittamaa tarinaa siitä, miten Musk ”valloitti” Kiinaa täysin kilpailijoistaan poikkeavalla toimintatavalla. Sen sijaan, että Tesla olisi aloittanut kuluttajamarkkinoinnista, se investoi latausverkkoon. Se rakennutti autoilleen itse maanlaajuisen, tuhansien supercharger-pisteiden verkoston, jonka laajuus oli pian samaa luokkaa bensa-asemien määrän kanssa.
”Kiinan ensimmäinen kokonaan ulkomaalaisomisteinen tehdas, Teslan ’gigatehdas’, valmistui Shanghaihin vuonna 2018. Tesla sai ainoana länsiyhtiönä toimia maassa samoilla vapauksilla ja oikeuksilla kuin sen kiinalaiset kilpailijat. Se ei joutunut jakamaan teknologiaansa ja henkistä omaisuuttaan vastineeksi pääsystä Kiinan markkinoille, kuten ulkomaiset yritykset normaalisti.”
Kun Hentunen tapasi ajatushautomo Taihen tutkijan Einar Tangenin Pekingissä alkuvuonna 2025, tämä näki Muskin johtavan Washingtonissa laajaa valtataistelua. Sen osapuolina olivat teknopohatat ja maan sotateollisuus.
Kirjoittajat selvittävät, että niin Muskin yritykset kuin myös Googlen ja Microsoftin kaltaiset teknojätit olivat pitkään väijyneet jalansijaa Yhdysvaltain puolustusteollisuudessa, joka on toimintakulttuuriltaan varsin hidasliikkeinen ja vanhakantainen. Trumpin toisen kauden alkaessa ne näkivät mahdollisuutensa koittaneen.
Tangenin mukaan teknoyritysten johtajat levittävät ajatusta, jonka mukaan sodankäynnin tulevaisuus ei ole enää panssarivaunuissa, sota-aluksissa ja tukikohdissa. Nyt puhutaan drooneista ja kyberaseesta.
”Heidän agendansa on kyllä kaikkien tiedossa, mutta Muskin johdolla meneillään on suora hyökkäys Pentagonia ja Yhdysvaltain puolustusteollisuutta vastaan. Hitaasti muuttuvat yritykset, joiden hallituksissa on eläkkeellä olevia kenraaleja ja entisiä poliitikkoja, saavat nyt kyytiä. Musk johtaa samantapaista hyökkäystä myös amerikkalaista tiedustelupalvelua vastaan.”
Pehmeä valta ja media-ase
Olen toistaiseksi jättänyt kiinalaisen median seuraamisen vähäiselle huomiolle, mutta Kiina-teoksen lukemisen jälkeen on minunkin tarkistettava hieman tottumuksiani. Propagandaa ei kykene vastustamaan, jos sitä ei tunne edes jonkun verran.
Hentunen ja Helenius kertovat siitä, kuinka Kiina on runsaan kymmenen vuoden ajan sijoittanut massiivisia rahasummia kansainväliseen mediaan ja uutistoimistoihin maailmankuvansa levittämiseksi.
Jo vuonna 2007 Kiinan kommunistinen puolue nimesi ”pehmeän vaikuttamisen” keskeiseksi keinoksi vaikuttaa maailman mielipiteeseen. Kaksi vuotta myöhemmin Kiina sijoitti maailmanlaajuiseen mediaan 5,7 miljardia euroa.
Kiinan valtion ulkomailla toimiva mediakoneisto on massiivinen: Uutistoimisto Xinhua on läsnä yli 200 maailman maassa ja sillä on 180 toimistoa.
China Global Television Network (CGTN) edustaa Kiinan pyrkimystä haastaa länsimainen mediakertomukset. CGTN:llä on pääkonttori Pekingissä, lähetyksiä 130 markkinalla, ja isot toimitukset Washingtonin lisäksi Nairobissa ja Lontoossa.
Kiina käyttää pehmeää valtaansa laajasti, mutta kuten Venäjällä myös Kiinalla on erityinen kiinnostus Afrikan valtioissa.
Kiina-asiantuntija Eric Olander kertoi kirjoittajille sen, kuinka väkevä ase kumppaniohjelmat ovat Kiinalle olleet.
”Lännen on mahdotonta ymmärtää, kuinka inspiroivalta Kiinan tarina näyttää globaalin etelän maiden silmissä”, Olander sanoo kirjoittajien mukaan
Olander kertoo hyvin ymmärrettävästi siitä, kuinka eurooppalaisten vuosisatoja kestänyt hyväksikäyttö sai afrikkalaiset valtionjohtajat uskomaan, että heidän arvonsa mitattiin vain luonnonvarojen eli öljyn, mineraalien ja puun määrässä.
“Nyt he ovat alkaneet käyttää valtaa. He voivat äänestää kiinalaisten teknologiastandardien puolesta, kun niitä yhdenmukaistetaan. Tai he voivat olla Kiinan puolella Xinjiangia, Tiibetiä, Taiwania ja Hongkongia koskevissa ihmisoikeuskysymyksissä ilman, että siitä aiheutuu heille omassa maassaan mitään sisäpoliittista painolastia.”
Sotilaallisen mahdin voima
Kuten sanonta kuuluu: viimeiseksi mutta ei vähäpätöisimmäksi asiaksi on minunkin syytä mainita muutamalla sanalla siitä, miten kirjoittajat muistuttavat Kiinan kansan vapautusarmeijasta, joka on kehittynyt 2000-luvun aikana kolmannen maailman jalkaväkiarmeijasta maailman toiseksi suurimmaksi moderniksi sotavoimaksi.
Kiinan laivastolla on nyt maailman eniten pinta-aluksia, ja alusten laatu ja niiden tulivoima on parantunut huomattavasti. Kiinan ilmavoimilla on toiseksi eniten taistelukykyisiä lentokoneita ja maavoimilla toiseksi eniten panssarivaunuja.
**
Kiinan maailma on taitavasti kirjoitettu ja toimitettu tietokirja, jonka markkinointiin käytetyt eurot eivät ole hukkaan heitettyjä. Tämän kirjan lukemista voi suositella kenelle vaan. Oma näkökulmani maailmaan kiertyy aina tavalla, jos toisella Venäjään. Yhä useammin voi ajatella, että Venäjän takana on Kiina. Mutta ei vain itäisen naapurimme vaan silmiemme edessä syntyvän uuden maailmanjärjestyksen, jonka ajattelin joskus muodostuvan tasavahvoista maailmalla vaikuttavista keskuksista.
Teoksen kokoaminen on onnistunut hyvin. Eri osuudet pitävät hyvin yllä teoksen jännitettä. Teksti on joskus provosoivaa, toisinaan epäilevää, mutta aina mainiosti perusteltua. Minulle kirjassa tarjottu maailma on sellainen, jossa elämiseen kannattaa panostaa.
Kirjoittajat eivät demonisoi Kiinaa, vaan kuvaavat sen nousua systemaattisena strategiana. Rohkea on oltava, mutta turhaan ei tarvitse pelätä. Kirja haastaa toimimaan – älykkäästi, yhdessä, ja kunnioittaen omia arvojamme.
**
”’Kesti hetken löytää hyvä työskentelytapa, kun toinen on Washingtonissa ja toinen Pekingissä, mutta nyt tuntuu, että hyöty kahdesta näkökulmasta alkaa toteutua. Viikoittaisten suunnittelupuheluiden aikana oivaltaa aina jotain uutta. Toivomme, että kirja antaa lukijalle työkaluja ymmärtää Kiinan tavoitteita ja niiden vaikutuksia maailmanpolitiikkaan sekä Suomen asemaan muuttuvassa kansainvälisessä järjestyksessä’, Helenius sanoo.”
Kristiina Helenius (s. 1965) on yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka työskentelee Kansainvälisen pakote- ja vientivalvontajärjestön toimitusjohtajana Washingtonissa. Vuosina 2007–2017 hän toimi AmCham Finlandin toimitusjohtajana, ja vuosina 2001–2007 lehdistöneuvoksena Suomen Washingtonin-suurlähetystössä. Helenius oli ensimmäinen Yleisradion pääkirjeenvaihtajaksi nimitetty nainen, toimien Brysselin-pääkirjeenvaihtajana vuosina 1999–2001.
Mika Hentunen (s. 1966) on suomalainen ulkomaantoimittaja, ja kirjeenvaihtaja joka aloitti kesän korvalla Moskovassa toimittuaan kevääseen 2025 saakka Yleisradion Aasian-kirjeenvaihtajana. Hentunen on työskennellyt Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana MTV:lle ja Suomen Tietotoimistolle vuosina 2001–2007 sekä Ylelle vuosina 2017–2021. Hän on julkaissut viisi kirjaa, mukaan lukien Trumpin presidenttikaudesta kertovan teoksen ”Trumpin perintö”.
**
Linkkejä blogin nostojen aiheisiin:
**
**
**
