Kun suomalaiset asiantuntijat keskustelivat Yhdysvalloista YLEn studiossa torstai-iltana, nämä tarjosivat kukin oman näkemyksensä tilanteesta, joka vaihtelee kauhukertomuksesta – teknokraattisesta vallankaappausyrityksestä, normaaliin politiikkaan ja odotetun muutoksen toteuttamiseen.
Keskustelu heijastaa Yhdysvaltojen poliittisen maiseman monimutkaisuutta ja ristiriitaisuutta.
A-Talkin paneelissa neljä asiantuntijaa luonnehti kysyttäessä muutamalla sanalla tilannetta Yhdysvalloissa:
- professori Benita Heiskanen: ”Dystooppinen salamasota”
- toimittaja Anna Sofia Berner: ”Puhdistus”
- professori Markku Ruotsila: ”Demokraattisesti valitun presidentin politiikan toteuttamista”
- johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak: ”Tekno-oligarkin johtama laiton vallan anastusyritys”
Silmiin pistävää, mutta tuskin kenellekään yllättävää on se, että Ruotsila ja Salonius-Pasternak näkevät aivan vastakkaisesti vaalien jälkeisen kehityksen Yhdysvalloissa.
Liettualaisen LCC -yliopiston professori Ruotsila selittää Donald Trumpin hallinnon toimia osana normaalia demokraattista prosessia, jossa vaaleilla valittu presidentti toteuttaa lupaamaansa politiikkaa.
”Trump valittiin tekemään radikaali muutos. Sen takiahan hän sitä tekee. Jos katsotaan vaalipäivän ovensuukyselyjen, niin yli 80 prosenttia amerikkalaisista sanoo, että hän haluaa hyvin huomattavaa muutosta tai koko olemassa olevan järjestelmän kertakaikkista mylläämistä. Sen takia Trump toimii niin kuin toimii.”
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Salonius-Pasternak sen sijaan korostaa Elon Muskin osallisuutta tapahtuneeseen, jota pitää vakavana uhkana demokratialle.
Mistä on siis kyse?
Kun Trump palasi Yhdysvaltojen presidentiksi, poliittinen maisema muuttui kuin taikaiskusta – tai ehkä pikemminkin kuin myrskyn silmässä.
Ensinnäkin Trumpin hallinnon aloittama laaja ”puhdistus” ja hallinnon uudistus ovat herättäneet huolta demokratian tilasta. Kun hallinto pyrkii poistamaan vastustajansa viroista, se herättää kysymyksiä vallan väärinkäytöstä ja poliittisesta vainosta.
Tämä tilanne muistuttaa enemmän keskiaikaista hovijuonittelua kuin modernia demokratiaa, ja se on saanut monet asiantuntijat pohtimaan, onko Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä riittävän vahva kestämään tällaisia myllerryksiä.
Professori Benita Heiskanen Turun ylipistosta kuvasi tilannetta ”dystooppiseksi salamasodaksi” koska hänen näkemyksensä mukaan Muskin osallistuminen politiikkaan on kuin scifi-elokuvasta, jossa teknologinen nero yrittää muokata maailmaa omien visioidensa mukaiseksi.
Heiskanen korosti Muskin roolin ongelmallisuutta demokratian muokkaamisessa, mikä on kuin antaisi avaimet kaupungin portteihin henkilölle, joka ei ole koskaan edes asettunut ehdolle. Tämä herättää kysymyksen kansanvallan toteutumisesta jos ohjaksissa on henkilöitä, joita ei ole valittu demokraattisten prosessien kautta.
Helsingin Sanomien toimittaja Anna Sofia Berner puolestaan käytti termiä ”puhdistus” kuvatessaan tilannetta. Hänen mukaansa Muskin asema on tehokas argumentti Trumpin hallintoa vastaan, ja Muskin vaalitoimeksiannon puuttuminen tekee hänestä kätevän kohteen demokraateille.
Bernerin näkökulma on kuin poliittinen shakkipeli, jossa Musk on kuningatar, joka voi liikkua vapaasti laudalla, mutta samalla hän on myös haavoittuvainen vastustajan hyökkäyksille. Tämä korostaa vallan keskittymisen vaaroja henkilöille, jotka eivät ole vastuussa kansalle.
Bernerin näkemys Muskin toteuttamasta ”puhdistuksesta” ei viittaa kevätsiivoukseen, vaan poliittiseen operaatioon, jossa Musk on kuin moderni Machiavelli.
Jos Muskin rooli tässä politiikan näyttämöllä on yhtään kuin hänen esiintymisensä X:ssä, voimme odottaa yllättäviä käänteitä ja kryptisiä viestejä, jotka pitävät meidät kaikki varpaillamme. Bernerin näkemyksen mukaan Musk on kuin se tyyppi, joka kutsutaan bileisiin, mutta joka sitten vie kaikkien huomion jännittävillä jutuillaan, mikä ei tietenkään ole kaikkien mieleen.
Muskin ja hänen apulaistensa rooli hallinnossa on toinen merkittävä huolenaihe. Kun vaaleilla valitsemattomat henkilöt saavat merkittävää valtaa, se herättää kysymyksiä vallan keskittymisestä ja demokratian periaatteiden kunnioittamisesta.
Musk on tunnettu innovatiivisista ideoistaan ja kyvystään ajatella laatikon ulkopuolella, mutta hallinnon pyörittäminen ei ole sama asia kuin rakettien laukaiseminen avaruuteen.
Massiivinen tietomurto, jossa Muskin poikaryhmä on saanut haltuunsa miljoonien amerikkalaisten henkilökohtaisia tietoja, on kuin suoraan kyberpunk-romaanista. Tämä tapahtuma nostaa esiin vakavia kysymyksiä yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta.
Salonius-Pasternakin mukaan Musk ja hänen apurinsa ovat toteuttaneet Yhdysvaltain historian suurimman täysin laittoman hakkeroinnin ja vaarantaneet miljoonien, mahdollisesti kymmenien miljoonien amerikkalaisten mahdollisuuden elää normaalisti, koska heidän terveystietonsa, taloustietonsa ja yksityistietonsa on laittomasti vuodettu.
Samalla Muskin apulaiset ovat saaneet käsiinsä liittovaltion entisten ja nykyisten työntekijöiden tiedot ja näiden kaikki turvallisuusselvitykset. Miljoonien amerikkalaisten yksityistiedot, mukaan lukien sosiaaliturvanumerot, ovat avain identiteettivarkauksiin.
Salonius-Pasternak korosti , että toiminta on täysin ennennäkemätöntä ja laitonta, ja että yksikään ulkomainen tiedustelupalvelu ei ole kyennyt vastaavaan laittomaan hakkerointiin.
Kun henkilökohtaiset tiedot ovat vaarassa, kansalaisten luottamus hallintoon ja sen kykyyn suojella heitä horjuu. Tämä voi johtaa laajempaan epäluottamukseen ja jopa kapinointiin, jos kansalaiset kokevat, että heidän oikeuksiaan ei kunnioiteta.
Virastojen lakkauttaminen ja uudelleenjärjestely, kuten opetusministeriön mahdollinen sulkeminen, on herättänyt keskustelua siitä, mihin suuntaan Yhdysvaltojen hallinto on menossa.
Onko tarkoituksena virtaviivaistaa hallintoa ja vähentää byrokratiaa, vai onko kyseessä ideologinen hyökkäys julkisia palveluita vastaan? Tämä kysymys jakaa mielipiteitä, ja se voi johtaa syvempään polarisaatioon, kun eri osapuolet tulkitsevat tapahtumia omista ideologisista lähtökohdistaan.
Keskustelua seuratessa kävi hyvin ilmi, että Yhdysvaltojen järjestelmä on niin erilainen omastamme, ettei ole mikään ihme, jos kaikki katsoja eivät pysyneet mukana.
Esimerkiksi opetusministeriön sulkemispyrkimykset heijastavat laajempaa republikaanien tavoitetta vähentää liittovaltion roolia ja palauttaa valtaa paikalliselle tasolle Yhdysvaltojen liittovaltiorakenteen mukaisesti.
Ruotsila korosti, että: ”tarkoitus on supistaa valtiovalta niin pieneksi kuin mahdollista ja poistaa liittovaltion byrokratiaa. Virastoja pois ja vallan palautus osavaltiolle ja tavallisille kansalaisille niin kuin perustuslain mukaan kuuluu.”
Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ja paperittomien karkottaminen ovat aiheuttaneet suurta huolta ihmisoikeusaktivistien keskuudessa. Tämä politiikka voi johtaa perheiden hajoamiseen ja inhimilliseen kärsimykseen, mikä puolestaan voi lisätä yhteiskunnallista jännitettä.
Professori Heiskanen näki Yhdysvaltojen tilanteen kuin se olisi suoraan elokuvasta, jossa taivas tummenee ja ihmiset ryntäävät suojaan Muskin robottiarmeijalta. Ja vaikka ajatus Muskin johtamasta dystooppisesta tulevaisuudesta saattaa kuulostaa kauhistuttavalta, ei voi olla miettimättä, olisiko hänellä edes aikaa siihen kaikkien niiden sähköautojen, rakettien ja tekoälyprojektien lomassa. Ehkä hän voisi delegoida vallankaappauksen SpaceX:n miehistölle?
Onko tämä todella tie kohti turvallisempaa ja vakaampaa yhteiskuntaa, vai onko se vain populistinen keino kerätä poliittisia irtopisteitä?
Trumpin hallinnon toimien laillisuuskysymykset ja niiden suhde perustuslakiin ovat herättäneet laajaa keskustelua oikeusoppineiden keskuudessa.
Lawfare-sivustolla kerrataan se, että poliitikkojen ja toimittajien on vaikea ymmärtää, mitä Musk ja hänen tiiminsä tekevät, vielä vähemmän selittää sitä yleisölle. Harva heistä edes tietää, että henkilöstöhallintovirasto on olemassa, saati mitä se tekee.
Demokratian toimivuuden kannalta on keskeistä nähdä ajoissa ylittääkö hallintoa rajat niin, että joudutaan oikeudellisiin kiistoihin, jotka määrittävät Yhdysvaltojen poliittista tulevaisuutta vuosiksi eteenpäin.
Demokraattien reaktion puute ja strategian puuttuminen ovat myös herättäneet kysymyksiä. Berner näki Muskin hyvänä vihollisena demokraateille ja tehokkaana argumenttina Trumpin hallintoa vastaan.
Ruotsila on omissa päätelmissään jalat maassa ja kiistää väitteet laittomuuksista. Tämä korostaa, että presidentillä on perustuslain mukaan oikeus suurimpaan osaan näistä toimista.
Trumpin valintoja ja hänen poliittisia ratkaisujaan jo tämän ensimmäisellä kaudelle usein ymmärtäneen Ruotsilan mielestä joitain ”epämääräisiä” tai mahdollisesti laittomia asioita saattaa tapahtua taustalla, mutta suurin osa toimista on laillisia.
Ruotsilan mielestä on hyvä muistaa, että edellisen presidentti Joe Bidenin hallinnon päätöksiä on kumottu korkeimmassa oikeudessa, mutta silti hallinto jatkoi saman politiikan toteuttamista.
Hän näkee tilanteen osana normaalia demokraattista prosessia, jossa vaaleilla valittu presidentti toteuttaa lupaamaansa politiikkaa, eikä niinkään vallankaappauksena tai laittomana toimintana.
Yhdysvaltojen historiaa tutkineen Ruotsilan mielestä Trump toteuttaa politiikkaa, jonka vuoksi hänet valittiin Valkoiseen taloon, ja että monilla Trumpin toimilla on laaja kansan tuki (yli 60 prosenttia monissa kysymyksissä).
Oppositiolta vaaditaan jo pian muutakin kuin kykyä odottaa ja katsoa, miten tiöanne kehittyy, koska vaarassa on heidän oma kannatuksensa. Alkuvaiheessa vauhdilla edenneet Musk ja Trump saattavat lisätä suosiotaan, jos oppositio ei tarjoa uskottavaa vaihtoehtoa nykyiselle hallinnolle.
**
Yhdysvaltojen tulevaisuus ja mahdollinen kahtia jakautumisen syveneminen ovat keskeisiä kysymyksiä. Vai onko tämä vain väliaikainen myrsky, joka laantuu ajan myötä?
Tämä kysymys on monimutkainen ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten taloudellinen tilanne, kansainväliset suhteet ja sisäpoliittiset jännitteet.
**
Yhteenvetona voidaan todeta, että Trumpin paluu presidentiksi on aiheuttanut merkittäviä muutoksia Yhdysvaltojen poliittisessa maisemassa. Näiden muutosten vaikutukset ovat moninaisia ja ne voivat johtaa syvällisiin muutoksiin maan poliittisessa ja yhteiskunnallisessa rakenteessa.
Mutta edelleen on muistettava, että vaikka Musk on varmistanut paikkansa Trumpin sisäpiirissä, tarkkailijat ihmettelevät, voisiko näiden kahden voimakkaan persoonallisuuden välinen välienselvittely olla tulossa.
**
Artikkelikuva: [Elon Musk ja presidentti Donald J. Trump laukaisutilaisuudessa SpaceX Falcon 9 -raketin laukaisua valmisteltaessa, toukokuu 2020 (Shealah Craighead, https://www.flickr.com/photos/whitehouse45/49945868427/in/photostream/, Public Domain).]
**
YLE: Meneillään on laiton vallananastusyritys – Näin asiantuntijat kuvaavat Yhdysvaltojen hallinnon myllerrystä [Donald Trumpin uudistukset ovat ennennäkemättömiä, mutta professorin mukaan Trump tekee sitä, mitä hänet tilattiin tekemään.]
