Venäjälle on annettu periksi. Vaikutelma Nato-kokouksesta on selkeä. Ukrainan kamala sota on saatava loppumaan. Venäjä ja Yhdysvallat puhuvat suoraan toistensa kanssa Euroopan ja Ukrainan ohi.
Nämä ovat muutamia niistä huomioista, joita tehtiin torstaina suomalaisissa uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.
Euroopan turvallisuuden haasteet kasvavat Yhdysvaltojen ja Venäjän yksipuolisten neuvottelujen varjossa. Julkisessa keskustelussa on syystä alettu nostaa esille kriittisiä kysymyksiä transatlanttisesta yhteistyöstä ja demokratian heikkenevästä asemasta populistien ja teknomiljonäärien pyrkiessä vaikuttamaan kaikkialla poliittiseen päätöksen tekoon.
Yhdysvallat yllyttää Euroopan liittolaisiaan ottamaan suuremman vastuun Natosta. Suurin maksaja painostaa lisäämään sotilasliiton rahoitusta eikä Ukrainassa enää uskota, että puheet ystävistä Venäjällä olisivat vain puhetta.
Ukrainassa ei tunneta tarkemmin sitä, millaisia neuvotteluja on käyty, mutta Kremlin ja Valkoisen talon kommenttien perusteella voi saada vaikutelman, että presidentti Donald Trump on ikään kuin uponnut Vladimir Putinin hypnoosiin.
”Putin vedättää Trumpia”. Tapa, millä Trump on toiminut, nähdään venäläisessä ajattelussa suuren heikkouden merkkinä, sanoi Moskovassa suurlähettiläänä toiminut Hannu Himanen.
Trump suostuu rauhaan Venäjän ehdoilla
Perusteluna väitteelle esitetään sitä, että Trump ei näyttäydy vahvana neuvottelijana ja kaventaa itse liikkumavaraansa jo ennen varsinaisten Ukrainan ja Venäjän tulitaukoneuvottelujen alkamista.
Voimiensa tunnossa Venäjä on jo ehättänyt kutsua Yhdysvaltain johtajan Punaiselle torille Voiton päivän juhliin toukokuussa. Venäläinen uutistoimista Tass kertoo Reutersiin viitaten Trumpin väläytelleen Venäjän hyväksymistä jälleen suurten G8 -valtioiden piiriin kauppaneuvotteluihin.
Venäjällä Trumpin puheluun suhtaudutaan kuin maa olisi vihdoin taas tunnustettu tasaveroiseksi. Ainakin lehtien etusvujen mukaan.
Tämän lausunnon antoi EU:n korkea edustaja Kaja Kallas toimittajien kanssa tavatessaan. Kallas korosti, että kaikki sopimukset, jotka tehdään ilman Euroopan ja Ukrainan osallistumista, ovat tuomittuja epäonnistumaan.
Vertailu vuoden 1938 Münchenin salaliittoon Tšekkoslovakian selän takana on turhan aikaista, mutta Trumpin puskema aloite ja tapa, jolla rauhanneuvottelujen aloittamisen valmisteluista ilmoitettiin, huolestutti vakavasti, jopa järkytti monia eurooppalaisia.
Synkät terveiset Ukrainalle – Trump ajattelee itseään rauhantekijäksi
Moni eurooppalainen on suivaantunut aidosti. Sodan alkaessa eurooppalaiset sanoivat, etteivät he neuvottele rauhasta ukrainalaisten pään yli, mutta Trump on ilmeisesti jo päättänyt, että Ukrainalta ei juuri kysytä.
Trumpin puhelu Putinin kanssa raivaa tilaa neuvotteluille Venäjän ja Ukrainan välillä. Euroopalle tehtiin tiettäväksi, että keskustelut aloitetaan välittömästi, ja että Trump odottaa tulitaukoa lähitulevaisuudessa.
Eurooppalaiset poliitikot ja asiantuntijat ovat huolissaan Trumpin yksipuolisista aloitteista ja vaativat EU:n ja Ukrainan itsensä osallistumista neuvotteluihin sodan lopettamiseksi.
Mahdolliseksi kokouspaikaksi Putinin kanssa Yhdysvaltain presidentti nimesi toimittajien kanssa käymässään keskustelussa Saudi-Arabian, jonka prinssi Muhammad bin Salmanille Trump soitti ennen kuin Nato-liittolaisilleen. Kreml vahvisti yhteisymmärryksessä Valkoisen talon kanssa, että vuoropuhelua varten todellakin on perustettu neuvotteluryhmä.
Tämä tilanne herättää kysymyksiä siitä, kuinka Yhdysvallat ja Euroopan maat voivat yhdessä edistää rauhaa ja vakautta alueella jos neuvottelut tapahtuvat Ukrainan selän takana.
Optismistien puheissa muistutetaan, että Euroopassa ei ole syytä panikoida. Vaikka ensimmäinen vaikutelma onkin epämiellyttävä, ei pidä vielä ajatella, että kuten ukrainalaiset haluavat sanoa, kaikki on menetetty.
Rauhaa rakentamassa eurooppalaisten pään ylitse
Trumpin lähestymistapa saattaa kuitenkin vaarantaa Ukrainan aseman ja oikeudet neuvotteluprosessissa.
Aleksei Venediktov, tunnettu mediavaikuttaja ja entinen Eho Moskvyn päätoimittaja, toi omassa some-alustansa postauksessa julki näkemyksiään, joiden mukaan Trumpin tapa paljastaa neuvottelukorttejaan etukäteen, kuten lupaukset Putinille olla laajentamatta Natoa sekä palauttamatta Ukrainalle sen vuoden 1991 rajoja, on ongelmallinen.
Kestävän rauhansopimuksen saavuttamiseksi on olennaista, että kaikki osapuolet osallistuvat neuvotteluihin tasavertaisina kumppaneina, eikä suurvaltojen tulisi tehdä päätöksiä Ukrainan puolesta.
Tämä kysymys on erityisen tärkeä, kun Ukrainan tilanne on muuttunut suuren kansainvälisen politiikan pelinappulaksi.
Vastuuttoman Trumpin ristiriitaiset kaupat
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kiitti Trumpia heidän puhelunsa jälkeen, mikä viittaa ainakin siihen, että Ukraina on edelleen mukana keskusteluissa.
Ukrainalainen poliittinen analyytikko Volodymyr Fesenko huomauttaa, että on liian aikaista tehdä konkreettisia johtopäätöksiä. Hän korostaa neuvotteluprosessin dynamiikan vahvistumista ja varoittaa, että Trumpin ja Putinin vuorovaikutus voi johtaa siihen, että Trump suostuu rauhaan Venäjän ehdoilla.
Oleksiy Melnyk, toinen ukrainalainen analyytikko, on samaa mieltä siitä, että Trumpin puhelinkeskusteluilla ei ole vielä suurta merkitystä, mutta on tärkeää kiinnittää huomiota prosessiin osallistujien kommentteihin.
Molemmat ukrainalaisasiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että vielä ei ole aika tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Toivoa antaa myös se, että keskeiset toimijat, kuten EU ja Nato, eivät osoita olevansa samaa mieltä Trumpin kanssa.
Yhdysvaltojen vääristyvä omakuva
Omia etujaan hakeva Trump näkee maailman vain kaupankäyntinä, jossa kulujen karsiminen on välttämätöntä, eivätkä amerikkalaiset suostu maksamaan yhtään lisää vaan pikemminkin päinvastoin.
Trumpin puheet voivat heikentää Yhdysvaltojen asemaa ja uskottavuutta kansainvälisellä näyttämöllä.
Samaan aikaan kun Gaza ottaa ensiaskeleita kohti rauhaa, Yhdysvallat näyttää olevan matkalla kohti merkittävää hallinnollista mullistusta ja ulkopoliittista epävarmuutta. Venäläinen media korostaa Trumpin ymmärtävän puhua siitä, kuinka kalliiksi Ukrainan rahoittaminen tulee, ja millaisia summia maasta on mahdollista periä takaisin.
Kulujen karsiminen on välttämätöntä suuren uudistumisen vuoksi. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin hallinto on käynnistänyt mittavan hallintouudistuksen, jossa avainasemaan on noussut teknologiamiljardööri Elon Musk.
Musk johtaa uutta Department of Government Efficiency -yksikköä (DOGE), jonka tavoitteena on karsia liittovaltion menoja ja henkilöstöä. Tämä on herättänyt huolta vallan keskittymisestä ja hallinnon toimintakyvystä.
Joukkoirtisanomiset useissa Yhdysvaltain valtion virastoissa alkoivat torstaina.
Demokratian uhkakuvat
Muskin vaikutusvaltaa voidaan verrata brittiläisen Itä-Intian kauppakomppanian valtaan 1600-luvulla.
Aluksi kauppayhtiönä toiminut komppania sai hiljalleen hallinnollisia valtuuksia ja hallitsi lopulta Intiaa rautaisella otteella. 
Vertaus korostaa, miten yritysvalta voi uhata demokraattisia rakenteita, jos sitä ei valvota. Muskilla on samankaltainen mahdollisuus käyttää teknologista ja taloudellista valtaansa poliittisen vaikuttamisen välineenä.
Muskin yritykset ovat hyötyneet merkittävästi lakkautettavana olevan USAID:n rahoituksesta. Tällainen on ollut esimerkiksi sopimus Starlink-satelliiteista sotavyöhykkeillä.
Päätös tuen jäädyttämisestä vienyt miljardeja kansainvälisestä apurahoituksesta ja luonut epävarmuutta kriisialueiden internet-yhteyksistä.
Muskin sosiaalisen median alusta X on vahvistanut Trumpin agendaa, sekoittaen yritys- ja valtiovallan rajoja. Kriitikot varoittavat, että taloudellisen ja poliittisen vallan kietoutuminen voi heikentää demokraattisia instituutioita.
Lojaaliutta autokratioiden malliin
Puolustusministeri Pete Hegsethin tiedotustilaisuus puolustusministerien Nato-kokouksen yhteydessä antoi erikoisen kuvan tämän ja Trumpin suhteesta, koska Hegseth kehui poikkeuksellisen vuolaasti erityisesti presidenttinsä taitoa rauhantuojana.
Hegseth, entinen Fox News -juontaja ja kansallliskaartin veteraani, sai niukan senaatin vahvistuksen puolustusministeriksi varapresidentti JD Vancen ratkaisevan äänen turvin.
Kotimaassaan Hegseth on herättänyt huolta kyvyttömyydellään vastata keskeisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, mutta on saanut Trumpilta ylitsevuotavaa ylistystä. Trump kehui Hegsethin rakentavan ”maailman voimakkaimman armeijan”.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tilanne on monimutkainen ja herättää monia kysymyksiä kansainvälisen politiikan dynamiikasta sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän rooleista Ukrainan konfliktissa. On tärkeää seurata tulevia tapahtumia tarkasti ja varmistaa, että kaikki osapuolet osallistuvat neuvotteluihin ja että Ukrainan suvereniteettia kunnioitetaan.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskin on määrä tavata varapresidentti J.D.Vance ja ulkoministeri Marco Rubio Munchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä viikonvaihteessa.
**
