Raja sodan ja rauhan välillä hämärtyy Euroopassa – konkreettisesti Itä-Ukrainassa. Itä-Ukraina – Lännen etuvartio (Docendo, 2020, 254 s. ) ei käsittele pelkästään Ukrainaa ja sen suhdetta Venäjään sekä lännen isoihin vaikuttajiin – eli siis Natoon, Yhdysvaltoihin ja Euroopan unioniin vaan Juha-Antero Puistolan ja Johanna Suhosen kirja on nykyisen Euroopan poliittis-sotilaallisen tilan ja yhteiskunnallisen eheyden nykyisyyttä […]
Lähes vuosikymmen sitten alkoi niin sanottu arabikevät. Keväällä 2011 myös syyrialaiset nousivat vastustamaan maan hallinnon ylilyöntejä ja vaatimaan uudistuksia. Viisi vuotta sitten Venäjän tuki käänsi sodan kulun Syyrian itsevaltiaan Bašar al-Assadin hallinnon eduksi. Saana-Maria Jokisen Ääniä sodasta – Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus, 2020, 358 s.) panee lukijansa kysymään itseltään, kuinka voimme antaa kemikaali-iskujen tapahtua, […]
Puheissaan Vuoristo-Karabahiin hyökkäävä Azerbaidžan katsoo korjaavansa historiallista vääryyttä. Näkemys on ihan hyväksyttävä, jos rajataan katse vain 2010-luvulle. Mutta jos mennään ensimmäisen maailmansodan aikoihin, silloin Turkki eli azerit ovat pahantekijöitä ja armenialaiset vääryydestä kärsijöitä.
Siperian Jekaterinburgista tavoittamani kollega Alevtina Trynova kertoi, että on selvää, että niin kutsuttu ”valtapuolue” (”Yhtenäinen Venäjä”) on menettämässä asemaansa. Tämän osoittaa Trynovan mielestä sekä vaaleissa havaittujen väärennösten määrä että Navalnyin tiimin keksimä ”älykäs äänestys” -projekti.