Venäjä on jo valmis diktaattorin vallan täydentämiseen, ja niin sanotulla perustuslain tarkistuksella on vaikea nähdä muuta tarkoitusta kuin vahvistaa johtajan asemaa, jota ei pidä minkään uhan horjuttaa. Ei edes kuvitellun.
Venäjää tarkkaileva ei voi välttyä huomiolta, että maassa on ohitettu ajatus Neuvostoliitosta tutun järjestyksen palauttamisen riittävän. Venäjän vertaaminen Pohjois-Koreaan tai mielenosoitusten seurausten vertaaminen vuoden 1937 puhdistuksiin on vielä väärin, mutta painetta kansaa kohtaa on lisätty. Monestakin syystä tapahtumia on verrattu vuoden 1989 joukkoliikkeisiin.
Venäjällä on missio, tavoite. Selvimmin se näkyy Krimin miehityksessä. Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti muutama vuosi sitten sen, mitä hänestä kirjoitetaan historian oppikirjoissa. Sen takaa Krimin miehitys. Venäjää tunteva politiikan tutkija, toimittaja Aleksandr Morozov päätteli Facebookissa Putinin uudelleenvalinnan tarkoittavan, että Venäjän federaation äänioikeutetut kansalaiset antavat Putinille luvan käyttää epäkonventionaalisia aseita siellä, missä hän niitä katsoo […]
Venäjän ulkopolitiikka on johdonmukaista. Diplomatia on sarja pieniä, tuskin huomaamattomia askelia kansainvälisen politiikan parissa. Varsinkin pienet maat toivovat, että isommat pitävät kiinni sopimuksista ja osallistuvat yhteisiin päätöksiin. Venäjän pehmeän vallan tavoitteena on vaikuttaa siihen, että maata vastaan suunnatuista pakotteista voitaisiin asteittain luopua. Liennytyksen vuoksi näin olisikin syytä tehdä, mutta hinnan pitäisi olla kohtuullinen. Tällä hetkellä […]